Top3 jooga-asanaparia ratsastajalle

6 Dec

Olen käynyt joogassa nyt puolisentoista vuotta, kerran viikossa. Aloitin Vinyasa Flow joogalla lukuvuoden verran ja tästä syksystä lähtien olen käynyt Astanga-joogassa. Kokonainen joogaharjoitus kestää vähintää tunnin, yleisimmin noin puolitoista tuntia. Nykyisessä ryhmässäni harjoitus käydään tiiviisti läpi tunnissa, mikä sopii omaan aikatauluuni parhaiten.

Joogatunnin rakenne pysyy samana, ainoastaan asanoiden sisällä tehdään joitakin variaatioita tai vaihdetaan jokin yksittäinen asana toiseen. Alkuun tehdään aina viisi aurinkotervehdys A -sarjaa ja sen jälkeen kolme aurinkotervehdys B -sarjaa. Näillä lämmitellään keho varsinaiseen harjoitukseen. Alla videot kummastakin sarjasta (Surya Namaskara A ja B) ja tässä kohden pitää mainita, että videon esiintyjä on todellinen joogi  – meikäläisen sarjat näyttävät aivan erilaisilta 😀

Ehdotukseni onkin, että oman harjoituksesi aloitat tekemällä aurinkotervehdys-sarjat (5+3). Tervehdysten jälkeen ohjattu harjoitus etenee erilaisiin seisten tehtäviin asanoihin, edeten matolla tehtäviin päättäviin asanoihin ja lopuksi loppurentoutukseen. Lyhyempää kotona tehtävää harjoitusta varten ehdotan tehtäväksi aurinkotervehdysten jälkeen kaksi tasapainoharjoitusta, kaksi avaavaa harjoitusta ja kaksi päättävää asanaa.

Ensimmäisessä tasapainoharjoituksessa (Utthita Hasta Padangusthasana) otetaan kiinni etuvarpaasta ja pyritään ensisijaisesti pitämään selkä suorana, toissijaisesti suoristamaan jalka ja kolmannessa vaiheessa voi pyrkiä kumartamaan ilmassa olevan jalan puoleen. Alkuun riittää, että nostat jalan ilmaan ja pidät varpaasta kiinni (selkä suorana) ja hengität viiden hengityksen ajan kussakin asennossa (molemmilla jaloilla).

Tasapainoliikkeiden välissä voisi tehdä avaavat liikkeet. Ainakin oma kehoni joutuu tasapainoliikkeissa tekemään niin paljon töitä, että jos ne tekee peräkkäin, tulee jälkimmämmäisestä asanasta aina huono.

Avaavat liikkeet ovat ovat tärkeitä ratsastajille, koska ratsastaminen sulkee kehoa. Lonkkia ja yläkroppaa avaavia liikkeitä siis mukaan kaksi, joista alla ensimmäinen, soturi yksi (Virabhadrasana I). Molempiin suuntiin asennossa pysytään viiden hengityksen ajan.

Toisena avaavana harjoituksena sivuojennus suorakulmassa (Utthita Parsvakonasana). Tämä avaa kehoa vielä soturiakin enemmän. Jos et saa kättä lattiaan asti, tässä auttaa joogakuutio tai joku muu koroke käden alle. Ajatus on kuitenkin avata kehoa niin paljon kuin mahdollista. Tässäkin pysytään viiden hengityksen ajan molempiin suuntiin.

Loppuun vielä toinen tasapainoharjoitus eli puoli-lotusasento seisten (eteentaivutuksella) (Ardha Paddha Padmottanasana). Tässä kannattaa alkuun keskittyä pitämään asento seisten ja vasta sen jälkeen kun asento pysyy hyvin, alkaa edes miettiä eteenpäin taivutusta. Asennossa pysytään viiden hengityksen ajan ja toistetaan molemmille jaloille. Itse olen harjoituksessani siinä vaiheessa, että kunhan pysyn pystyssä 😀

Nyt pitäisi kehon olla lämmin ja hyvin auki. Loppuun vielä pari päättävää asanaa, joista ensimmäisenä Yogamudra. Videossa taas edistyneiden versio. Itse olen siinä vaiheessa, että istun puolilotuksessa (videossa koko-lotus eli molemmat jalat toisen päällä), kädet ovat selän takana ja pääsen ehkä puoliväliin eteentaivutuksessa. Eli ei kannata tavoitella tätä videon asentoa heti alkuun, jollet satu olemaan hyvinkin notkea jo valmiiksi.

Viimeisenä loppurentoutus eli kuolleen miehen asento (Savasana). Tämän sanotaan olevan jopa tärkein vaihe koko harjoituksessa. Tavoitteena on saavuttaa syvä rentoutumisen tila. Ohjatussa harjoituksessa varmasti joka kolmas on unen partaalla, joten tämä toimii!

Jooga on itselleni tuonut paljon lisää liikkuvuutta, vaikka ihan älyttömästi sitä tarvitaan lisää. Varsinkin yläkroppa on itselläni kääntynyt todella paljon eteenpäin suppuun, joten avaamista riittää… Hyviä joogaharjoituksia kaikille!

Advertisements

Urheilufoorumin antia

24 Nov

Tänä vuonna tuli lähdettyä puoleksi päiväksi Urheilufoorumiin isolle kirkolle. Ennen foorumia oli Kipa-uudistuksen viiteryhmän tapaaminen ja kävimme toteutusryhmän kanssa läpi sovellukseen antamiamme ehdotuksia ja kommentteja. Uudistettua Kipaa esiteltiin myös Urheilufoorumissa.

Urheilufoorumin aloitti Elizabeth ”Lizzel” Winter teemanaan Road to Tokyo. Lizzel paitsi puhui tärkeistä valmennuksellisista aiheista, oli kerännyt myös runsaasti aineistoa urheilijoista, valmentajista ja ylipäätään henkilöistä, jotka olivat omalla panoksellaan luoneet voittavan ilmapiirin.

Oikeita asioita tehdään joka päivä, ei silloin tällöin. 

Miten sitten luodaan voittava ilmapiiri?
Voittava ilmapiiri perustuu erinomaisuuden (excellence) kehittämiseen. Erinomaisuus syntyy ainakin seuraavista elementeistä (huom. lista on epätäydellinen ja sitä voi täydentää lähes loputtomiin): kova työ, luottamus, kunnioitus, yhteistyö, oikeat ihmiset, tieto, intohimo, motivaatio, tahto, kunnianhimo, talous, asenne, realistisuus, positiivisuus, systeemi, sitoutuminen, jatkuvuus, nöyryys, kokemusten jakaminen, tiimityö, hevostaito, kuri, ratkaisukeskeisyys, avoimuus, kysyminen!

Teot ratkaisevat, joka päivä.

Parhaiten Lizzelin esityksestä jäi mieleen hänen oma mottonsa, joka ohjaa kaikkea toimintaa. Kaikki lähtee ihmisestä itsestään.

Faith and belief is self created.

Eläinlääkäri Heidi Kellokoski-Kiiskinen kertoi hevosen lääkekirjanpidosta. Lääkekirjanpito tulee olla tuotantohevosella, kilpailuhevosella ja työhevosella. Jos hevonen on täysin harrastehevonen eli poistettu elintarvikeketjusta, ei tarvita lääkekirjanpitoa. Jos omistaja ei ole implisiittisesti poistanut hevosta elintarvikekäytöstä, lääkekirjanpito tarvitaan myös harrastehevoselle. www.evira.fi kertoo tarkemmin: ”teurastuskiellon voi passiin tehdä oman harkintansa mukaan myös eläimen omistaja allekirjoituksellaan ja myöntävän elimen vahvistamana”.

Heidi kertoi Paulus-applikaatiosta, joka on tarkoitettu hevosen lääkekirjanpidon tallentamiseen. Applikaation hinnoittelu on kuukausipohjainen ja maksu perustuu hevosten lukumäärään.

Esteratsastuksen lajiseminaarissa ensimmäisenä aiheena oli Ratojen kouluttavuus, tehtävien linjaukset esteratsastuksen eri tasojen kilpailuissa sekä ratojen tarkastaminen vuonna 2019 (Johku Mikkola ja Teppo Hakala).

Itselleni kirjoittelin lajiseminaarista muistiin joitakin kohtia.
– Esteradan minimipituuden olisi hyvä olla 350 metriä (1-tasolla).
– 2-tason esteradat tulisi tarkistuttaa alueen ratojen tarkastajalla (C-ratamestarit). Näin ei kuitenkaan käytännössä tehdä, joten ensi vuoden alusta tähän saatetaan tarttua hanakammin. 3-4-tason esteradat tulisi tarkistuttaa Aki Ylänteellä (B-ratamestarit). Tämä ei ilmeisesti myöskään toteudu käytännön tasolla. Esteratojen tarkastusta ei ole säännöissä, joten voi olla että se tulee sinne lisätyksi.
– Arvostelussa 367.4 saa vuoden 2018 sääntömuutosten mukaan käyttää samaa estettä sekä 1. että 2. vaiheessa (2017 samaa estettä ei saanut käyttää).

Loppuun vielä muutama mieleen jäänyt juttu lajiseminaarista.

SRL:n tavoitteena on, että vuonna 2020 palataan takaisin vanhaan kilpailujärjestelmään (seura-, alue- ja kansalliset kilpailut).

Lajiseminaarissa ehdotettiin, että uusinnan / toisen vaiheen esteitä voitaisiin korottaa luokan enimmäiskorkeuden yli (max 10 cm). Tässä siis palattaisiin takaisin vanhaan sääntöön (nykyinen sääntö ei salli korotusta), tosin mahdollisesti vain 3-tasolla ja sitä ylemmillä. Sääntö olisi korotuksen mahdollistava, ei korotukseen pakottava. Lajikomitea otti tämän ehdotuksen valmisteluun.

Eläinsuojelulain valmisteluvaiheeseen lajiseminaari otti kannan, että 1- ja 2-tason kilpailuissa ei edelleenkään ole tarvetta eläinlääkärille. Lisäksi nostettiin esille lakiesitykseen kirjattu kohta, jossa eläimen mukana ei saisi rajojen ulkopuolelle matkata eläimelle edes reseptillä määrättyjä lääkkeitä. Tämä katsottiin suureksi ongelmaksi ja toivottiin esitettävän muutosta, että reseptin mukanaolo riittäisi.

Tähtikilpailujen kalenteri on menossa julkaisuun alkuviikosta. Tässä päivämäärät alustavasti jo kalentereihin merkittäväksi.

Lajiseminaareista pidettiin muistiota ja urheilufoorumin yhteinen osa videoitiin. Näitä tallenteita julkaistaneen jossain vaiheessa, joten jos haluat tutustua aiheisiin tarkemmin, seuraa liiton tiedotusta. Ensikertalaisena Urheilufoorumissa voin lämpimästi suositella osallistumista.

Beris Prime Loose Ring Supersoft -kuolain

7 Nov

Vakilukijat ehkä muistavat, että Helsinki Horse Showsta lähti matkaan uusi Beris-kuolain Ceelle. Kaikkien kojujen perinpohjaisen läpikäynnin jälkeen yhden osaston nurkasta löytyi sopivan kokoinen kuolain normihinnalla, mutta ainakin pääsin hiplaamaan sitä livenä ennen ostoa. Meidän nurkilla kun ei kovin montaa hevostarvikeliikettä ole, eikä sitä kautta myöskään kuolainvalikoima päätä huimaa.

Ceellä on jo pidempään ollut käytössä Beris Comfort Thin Loose Ring Supersoft -kuolain. Tällä hetkellä kuolain on kiinni Ceen estesuitsissa (meksikolaiset) ja se onkin toiminut todella hyvin esteharkoissa. Berikseltä on nyt tullut uutuusmallisto, joka kulkee nimellä Prime. Suurimpana erona Comfort-mallistoon on se, että Prime-sarjassa kuolaimen tutti-osuus on kiinteänä osana kuolainta, eikä erillisenä kuten Comforteissa. Myös kuolaimen materiaali on hieman erilainen, vaikka Ceellä molemmat kuolaimet ovatkin Supersoft-versiona. Primessä kuolainosuus on ”tahmaisempi” kuin Comfortissa.

Beris Comfort Thin Loose Ring Supersoft.

Beris Prime Loose Ring Supersoft.

Vasta Pyhäinpäivän pukuratsastuksessa pääsin testaamaan uutta kuolainta. Ratsastus muodostui aika vauhdikkaaksi 😀 Meitä oli monta erilaisiin asuihin pukeutunutta ratsukkoa laukkaamassa kentällä yhtä aikaa, mikä tietenkin loi hevosiin vähän extra-buustia. Mutta Cee kun on niin kiltti heppa, niin vain kerran sille tuli mieleen, että josko ihan pienen rodeotempun tekisi.

Kun laitoin kuolaimen Ceelle suuhun, se mutusteli sitä hetken. Kokeili kielellään, totesi sitten kuolaimen hyväksi ja sen jälkeen suu pysyi tyytyväisenä kiinni. Siksi olikin hyvä testata uutta kuolainta suitsilla, joissa ei ole lainkaan turpahihnaa, että näki heti mikä on Ceen fiilis kuolaimesta.

Sama juttu ratsastuksessa tämän kuolaimen kanssa kuin tuon Comfortinkin. Oman käden tulee olla nopea myötäämään! Yhtään ei auta jäädä vetämään, vaikka vauhtia olisikin (niin kuin olikin). Löysin siis aika pian sopivan tuntuman tähänkin kuolaimeen, kun olin jo tottunut tuohon aikaisempaankin. Ratsastuksen aikana Ceelle tuli kevyt huulipuna eli kuolain vaikutti toimivan sen suussa.

Kokeilin tätä kuolainta myös maanantain estevalkussa. Huhhuh, miten villi heppa oli alla! Pitää vielä testata uudemman kerran, johtuiko villiintyminen kuolaimesta vai kelistä vai jostain ihan muusta. Mutta eipä olla sellaista rodeota pitkään aikaan koettu 😀

Jos joku miettii, soveltuuko kyseinen kuolain kilpaurheiluun, niin tässä videolinkki. Steve Guerdat voitti MM-kisoissa tänä vuonna pronssia Bianca-tammalla. Biancalla on käytössä Beris Prime -kuolain.

Kuolaimen hinta oli 85,90 euroa ja sitä on saatavilla 120, 130 ja 140 mm kokoisina. Ceen kuolainkoko on normaalisti 135, joten tästä kuolaimesta otimme koon 140. Koko vaikuttaa olevan oikein sopiva.

Halloween-ratsastelua

3 Nov

Meidän tallilla yksäriratsukot ovat kokoontuneet Pyhäinpäivän tienoilla pukuratsastuksen merkeissä jo useampia vuosia. Ratsastajat ja hevoset puetaan mitä erilaisempiin asuihin ja varusteisiin, ratsastetaan yhdessä ja vielä päälle nautitaan nyyttäripöydän antimista.

Vuonna 2014 päätettiin kaverin kanssa olla kuningas ja kuningatar. Ceelle puettiin ekaa kertaa jalkoihin pintelit ja ratsastajalla oli satiinilakana viittana. Kruunut askarreltiin kaverin kanssa yhdessä – kuvassa kruunu oli jo jäänyt matkasta pois 😀 Jos joku parannus asuun pitäisi keksiä, niin toppahanskat oli julmetun kuumat ja kruunu tosiaan ei pysynyt vauhdissa mukana. Puvun hinnaksi muodostui  kruunuun menneet askartelutarvikkeet, kaikki muu löytyi valmiina kaapista.

Seuraavana vuonna oltiinkin oikeassa halloween-teeman asussa eli viikatenaisena. Ceellä oli rinnassaan pääkallovalot, jotka toimi pattereilla. Viikatteen askartelin pahvista ja työnsin pahviviikatteen kouluraipan päähän, raippa oli siis vartena. Vähän vielä naamaan valkoista ja mustaa maalia, valmis!

Jos taas jotain haluaisi parannella, niin oli liian kirkasta valoille. Ne ei oikein näkyneet päivänvalossa. Puvun hinta muodostui kasvomaaleista (vitosen pintaan), valoista (poistomyynnissä muistaakseni 3 euroa) ja viikatteen materiaaleista (löytyi kotoa).

Vuonna 2016 oltiin liikkeellä jumppateemalla / kasarifiiliksissä. Puvun hinta nolla euroa, koska kaikki löytyi kotoa. Mitähän sekin kertoo, että kaikkea neonväristä löytyy valmiina 😀 Kaikista eniten pidin tässä asussa siitä, että Ceellä oli jalassaan ihka oikeat säärystimet!

Viime vuonna oli Suomi100-juhlavuosi ja totta kai me noudatimme samaa teemaa. Päälle siis sini-valkoista ja Suomen pelipaita. Cee sai harjaansa sinisellä piippurassilla koristellut letit. Puvun hinnaksi muodostui piippurassien hankintahinta (alle kaksi euroa), kaikki muu löytyi jo valmiiksi.

Tämä asu on ollut ihan lempparini vuosien joukossa, koska Cee näytti todella upealta tuona päivänä ja olihan siinä mukana vähän kansallishempeyttäkin. Suomenhevosratsukko Suomen väreissä ❤

Tänä vuonna pyörittelin mielessäni kaikkea ratsupoliisista (laitonta esiintyä poliisina) voittaneeseen ehdotukseen. Voiton vei noita-hahmo, joka ratsastaa hämähäkin seittien peitossa olevalla ”luudallaan”.

Käytin vanhoja kasvomaaleja (ihan hyvin toimivat edelleen), kaivoin kaikkea mustaa kaapista ja kävin Tokmannilla ostoksilla 😀 Tänä vuonna panostin rahallisesti varmasti eniten – peruukki 15 euroa, hattu 7 euroa, seitti ja hämähäkit 2 euroa (noin).

Kiva piristys tämä Pyhäinpäivän pukuratsastus kyllä on! Tänä vuonna noitateemaan oli pukeutunut kaksikin ratsukkoa, löytyi myös konekuski Saarinen, kaunotar ja hirviö sekä bling-hämähäkkiratsukko. Seuraavan kerran teemaratsastusta tiedossa onkin jo pikkujouluissa 😀

Krafft Performance Low Starch -rehut

24 Oct

Cee aloitti uuden vähätärkkelyksisen ja -sokerisen väkirehun syönnin heti, kun sain tietää uuden heinäsadon olevan korkeasokerinen. Lisäksi analyysin mukaan uusi heinäsato edellyttää valkuaisrehun syöttämistä kaikille paitsi joutohevosille.

Hevonen on luonnostaan korsirehun syöjä, jolla on suhteellisen pieni mahalaukku ja rajoittunut kyky hyödyntää rehun tärkkelystä. Liiallinen viljansaanti johtaa hevosella helposti ruoansulatuksen ja suoliston ongelmiin sekä lihasvaivoihin. Lisäksi runsaasti sokeria tai tärkkelystä sisältävä ravinto aiheuttaa muutoksia insuliinin erityksessä. Insuliini säätelee lihaksistoon glukoosin muodossa varastoidun energian käyttöä. 

Ainut ongelma oli saada uusi rehu syöttöön asti! Krafft on panostanut Suomen markkinoihin vasta hiljattain, joten tuntui etten löydä mistään tietoa jälleenmyyjistä ja kun sitten löysin, niin rehua piti odotella saapuvaksi. Harva myyjä näyttää pitää rehuja varastossa. Jouduinkin siis aloittamaan uuden ruokavalion toisen valmistajan lähes vastaavalla tuotteella, ennen kuin sain haluamani rehut käyttöön. Tässä kuitenkin esiteltynä Ceen uudet pöperöt. (Päivitys: Rehuja saa esimerkiksi Lantmännen Agrosta.)

Performance Low Starch pelletti

Cee aloitti Krafftin pellettimuotoisella rehulla. Performance Low Starch -pellettirehu koostuu sinimailasesta, viherjauhosta, vehnäleseestä, juurikasleikkeestä, kauraleseestä, perunaproteiinista ja kasviöljystä (rapsi). Lisäksi siihen on lisätty vitamiineja, kivennäisiä ja elävää hiivaa. Tässä tuotteessa on sokeria 4% ja tärkkelystä 4%.

Sinimailanen. Sinimailanen on valkuaisainepitoinen hernekasvi. Heinäkasveihin verrattuna sisältää enemmän valkuaista ja vähemmän kuitua.

Viherjauho. Kun tuore ruoho niitetään aikaisessa kehitysvaiheessa, kuivataan sekä jauhetaan, saadaan viherjauhoa. Viherjauhoa käytetään nostamaan maittavuutta ja valkuaispitoisuutta. (2)

Vehnälese. Vehnälesettä on yleisesti käytetty hevosten väkirehuissa täydennyksenä. Leseet sisältävät vehnäjauhoa enemmän valkuaista, kivennäisiä ja vitamiineja. Koska vehnälesettä on lisätty useimmiten vain maittavuuden lisäämiseksi, ei sen syöttömäärä ole suuri. Näin sen vaikutuksetkin jäävät vähäiseksi. Leseet sisältävät paljon kuitua, joka sitoo itseensä runsaasti vettä ja saa aikaan rehumassan löystymistä. Mikäli vehnälesettä syöttäisi enemmän, tulisi huomioida, että se sisältää fosforia yli kymmenen kertaa enemmän kuin kalsiumia. (2)

Juurikasleike. Rehuominaisuuksiltaan melassileike on korsi- ja väkirehun välimuoto ja siten hevosille erittäin sopivaa rehua. Melassileike sisältää myös kalsiumia selvästi fosforia enemmän, kuten myös rautaa ja kaliumia. (2)

Kauralese. Kauralese muodostuu murskatusta kauran kuoresta. Se on runsaskuituista ja sillä on hyviä ruoansulatuksellisia ominaisuuksia. Kauranjyvä sisältää noin 50% tärkkelystä, joten poistamalla jyvän ydin, saadaan rehun tärkkelyspitoisuus alas. (2)

Perunaproteiini. Jos karkearehun valkuainen on riittämätön hevosen tarpeisiin, kuten tänäkin vuonna heinän vähäisen valkuaismäärän vuoksi, täytyy hevoselle antaa valkuaistäydennystä väkirehusta. ”Aminohappokoostumuksia tarkastellessa selkeäksi ykköseksi nousee perunaproteiini, jossa on runsaasti sekä lysiiniä, metioniinia että treoniinia. Toisena hyvänä vaihtoehtona on myös rapsi.” (1)

Kasviöljy (rapsi). Rapsista käytetään rehujen ainesosaksi öljyn erotuksen jälkeen jäljelle jäävä tuote, jonka rasvapitoisuus on hyvin alhainen. Ruotsissa rapsi on tärkein valkuaisrehu. Alla kotimaisten (Suomi) tärkeimpien valkuaisrehujen arvot merkittävimpien aminohappojen osalta erilteltynä. (1)

Performance Low Starch mysli

Heti kun saatiin mysli-muotoista vähätärkkelyksinen ja -sokerinen rehu, aloitti Cee pellettien rinnalla sen syönnin. Performance Low Starch -myslissä on tärkkelystä 6% ja sokeria 5% eli hieman enemmän kuin pellettimuotoisessa rehussa. Myslin pääasialliset energianlähteet ovat kuidut ja rasvat. Myös tähän on lisätty elävää hiivaa, vitamiineja ja kivennäisiä.

Soijapapuhiutale. Soija sisältää valkuaista noin 40%. Soijan sisältämä valkuainen on erittäin hyvälaatuista, sillä raja-aminohappo lysiiniä siinä on noin 28 g/kg (vrt. kaura 4 g). (2)

Pellavansiemen. Pellavansiemen on runsasrasvainen siemen, jossa on korkea omega 3 -pitoisuus. Sillä on ruokavaliossa hyviä vaikutuksia, jotka suojaavat suoliston limakalvoa ja helpottavat suoliston liikkeitä. Pellava ei sisällä ollenkaan tärkkelystä.

Mikronisoitu herne. Mikronisointi tarkoittaa lyhyen aikaa kuumentamista. Se tekee herneessä olevan ravinnosta paremmin hevosen hyödynnettävää. Herneestä saa pääasiassa proteiinia, mutta myös jonkin verran raakakuitua.

Soijankuori. Soijapavun kuori, käytetään rehussa pääasiassa raakakuidun lähteenä.

Porkkana. Tunnetusti erittäin sopiva lisärehu hevosille maittavuutensa ja ruoansuolatuksen toimivuuden parantamisen ansiosta. Energiaa ne sisältävät vähän, vasta noin 7 porkkanakilosta hevonen saa yhtä paljon energiaa kuin 1 kilosta kauraa. (2)

Natriumkloridi. Tavallinen suola, käytetään suolan lähteenä rehussa.

Lisäksi tässä myslissä on käytetty jo edellä esiteltyjä ainesosia eli viherjauhoa, kauralesettä, juurikasleikettä, sinimailasta, vehnälesettä, kasviöljyä (rapsi) ja perunaproteiinia.

Mitä Cee siis syö nyt

Aamuruoka:
– 5 dl mustaa kauraa
– 5 dl Low Starch pellettiä
– 5 dl Low Starch mysliä

Ratsastuksen jälkeen:
– 1 litra Greenlinea
– elektrolyytit ja monivitamiini sekoitettuna joukkoon

Iltaruoka:
– 5 dl mustaa kauraa
– 5 dl Low Starch pellettiä
– 5 dl Low Starch mysliä
– 1 dl Chia de Gracia hamppurouhetta
– 1 dl lisäkivennäisiä (ell ohjeesta)
– melassileikettä ja porkkanoita

Heinät talli tarjoilee neljä kertaa päivässä, noin 8 kiloa.

Markku Saastamoisen (MTT) mukaan Ceen painoisen hevosen ruokintasuositus on 7,5 – 8,5 RY (rehuyksikköä). Heinästä keskimäärin muodostuisi 5,2 RY joten loppu ravinnontarve täytyy kattaa väkirehuilla.

Cee on syönyt tätä vähätärkkelyksistä rehua ja näitä lisäravinteita nyt kuukauden päivät. Mutu-tuntumalla kokemukset ovat hyvät. Ensinnäkin rasvakertymä kyljessä on silmämääräisesti pienentynyt. Toiseksi Ceen energiatasot on olleet hyvät – reipas ravi ja laukka on maistunut. Kolmanneksi lanta on koostumukseltaan hyvää. Pierua tuntuu edelleen riittävän, mutta heinä on tosiaan sen verran sokerista, että hajuhaitoista tuskin päästään täysin eroon.

(1) Alijoki, Riikka. Hevosten valkuaisrehut (2016). Hämeen ammattikorkeakoulu. Linkki.

(2) Lillkvist, Anneli. Ruokinnalla tuloksiin 4 (2007). Forsberg Rahkola Oy.

HIHS-tunnelmia sunnuntailta

21 Oct

Tämän vuoden Helsinki International Horse Show’n viimeinen päivä lähti osaltani liikkeelle Henk Noorenin vetämällä esteklinikalla. Henk kertoi, että silloin kun hän hyppäsi kilpaa, esteet oli rakennettu aivan täyteen, jolloin hevoset luontaisesti jarruttivat esteelle ja ratsastajan tuli erityisesti huolehtia siitä, että hevonen liikkuu eteenpäin. Nykyään esteet ovat harvoja ja niiden ylimpinä elementteinä on helposti putoavia lankkuja. Ratamestarit haastavat ratsastajia paitsi teknisillä radoilla, myös tiukoilla enimmäisajoilla, jolloin ratsastajien tulee antaa hevosten laukata eteen.

Klinikka lähti liikkeelle sileän verryttelyn jälkeen peruspuomityöskentelyllä. Ratsastaja ei voi harjoitella määräänsä enempää esteillä (yhdellä hevosella), joten ratsastajan harjoittelua mm. etäisyyksien kanssa tulee tehdä maapuomeilla. Maapuomeista voi koostaa vaikka kokonaisen radan ja siten harjoitella eri askelmääriä, erilaisia hyppylinjoja ja etäisyyksiä.

Kolmen maapuomin muodostamaa linjaa tultiin aluksi normaalilla viidellä askeleella, sen jälkeen kuudella ja neljällä askeleella. Vaihdeltiin väleihin kuutta ja viittä, kokeiltiin tulla linjaa myös kolmella askeleella. Demoratsukot hallitsivat kaikki muut hienosti, mutta toisella ratsukolla kolmen väli ei onnistunut. Asia korjattiin, ei tekemällä lähes mahdotonta kolmen askeleen linjaa uudelleen, vaan tekemällä helppo viiden askeleen linja. Näin hevonen jäi rentoutuneeseen mielentilaan harjoituksen jälkeen.

Tämän jälkeen tultiin pysty-okseri-linjaa viidellä askeleella ensin suoraan ja sen jälkeen pieni kaari esteiden väliin tehden. Henk sanoi, että nykyradoilla ratsastajan tekemillä teillä on suuri merkitys. Hyvä tie, jossa voi antaa hevosen laukata eteenpäin tuo merkittävän aikasäästön verrattuna siihen, että tekee liian tiukan kaarteen, jossa vauhti loppuu.

Lopuksi tähän harjoitukseen yhdistettiin kaareva pidempi linja. Kaareaa linjaa tultiin ensin ulkokautta kahdeksalla askeleella antaen hevosen edetä ja sen jälkeen sisempää reittiä hieman kontrolloidummilla seitsemällä askeleella. Alla video demon tehtävistä. Demo vahvisti omia ajatuksia usealla tavalla: esteiden korvaaminen puomeilla, eri askelmäärien harjoittelun merkitys ja kunkin harjoituksen lopettaminen AINA siihen, että hevonen on rento ja tyytyväinen suoritukseen.

Dressage Knock-Outin luonteeseen kuuluu pukeutuminen näyttävästi ja tuomariston sekä yleisön kosiskelu. Parhaan puvun palkinnon saa ehdottomasti Dina Ellerman upealla kiiltävällä iltapuvullaan!

Finaaliin menivät ensimmäisestä parista Dina Ellerman ja toisesta parista Emma Kanerva. Voiton tänä viikonloppuna jo kolmannen kerran vei Emma Kanerva – hän voitti Grand Prix’n, GP kürin ja nyt vielä Dressage Knock-Outin. Vau!

Sokerina pohjalla: maailmancup 165 cm ❤ Ratamestari Guilherme Jorge kertoi, että hän oli pyrkinyt jakamaan tehtävät tasaisesti kentän kaikkiin osiin. Korkein este, joka oli 165 cm korkeudeltaan, oli Helsinki Longines -pystyeste (nro 9). Isoin okseri oli Longines-okseri, joka oli samalla radan viimeinen este (nro 12). Okseri oli 155/160 senttinen.

Ratamestari kertoi, että Helsingin halliin oli haastava rakentaa sen ahtauden vuoksi, mutta tänä vuonna hän sai hienosti sopimaan kolmoissarjalle pysty-okseri-okseri-kombinaation, mikä testaa erityisesti hevosten skouppia. Kaksoissarja (nro 7) oli rakennettu ahtaaksi ja siinä testattiin ratsastajien kykyä koota hevoset sarjavälissä sekä sitä seuraavassa välissä kaarevalla tiellä okserille.

Radankävelyssä kävi ilmi, että Helsingin pohjasta oli tullut ratsastajilta paljon hyvää palautetta. Pohjaa pidettiin kimmoisana, sopivan pitävänä ja hevoset hyppäsivät mielellään. Myös radat olivat ratsastajien keskuudesta saaneet positiivista palautetta. Ratamestarin voi siis siinä mielessä katsoa onnistuneen tehtävässään.

Ennen radan huoltotaukoa nähtiin vain yksi nollarata. Anna-Julia Kontio – Ornellaia tulos perusradalta 12 virhepistettä. Alla video.

Emma Broända – Norris päätti keskeyttää. Päätös oli hyvä – kun rytmi katoaa, on sitä kesken radan vaikea saada enää takaisin. Alla video.

Huoltotauon jälkeen heti ensimmäinen ratsukko teki nollaradan ja uusinta varmistui. Ja sitten niitä nollia alkoikin tulla. Ratamestari varmasti kuivasi hikeä otsaltaan tässä vaiheessa. Hänen tavoitteenaan oli saada 6-10 ratsukon uusinta ja 10 ratsukkoa sinne pääsi.

Uusinta oli kertakaikkisen jännittävä! Ratsukko toisensa jälkeen teki puhdasta rataa ja edellistä kovemmalla ajalla! Voiton vei lopulta uusinnan ainoa nainen, belgialainen Gudrun Patteet upealla hevosellaan Sea Coast Pebbles Z. Näin jännittävää ratsastuskilpailua en ole koskaan elämässäni kokenut! Huikea fiilis ja yleisö eli ihan täysillä mukana!

Näihin kolmeen päivään mahtui paljon kivoja kohtaamisia kavereiden kanssa ja uusiin ihmisiin tutustumista. Kolmen päivän aikana sain nähdä hienoa ratsastusurheilua ja monia huikeita suorituksia. Vaikka nyt on olo väsynyt, niin mieli on täynnä kaikkea uutta opittua ja nähtyä.

Kiitos Helsinki International Horse Show!

HIHS-ohjelma sunnuntaina – kuin viimeistä päivää!

20 Oct

HIHSin tämän vuoden viimeinen päivä on pian käsillä! Nyt nautitaan kuin viimeistä päivää! Oman päiväni suunnitelma on laadittu ja odotukset päivälle ovat kovat!

Sunnuntai.

noin 12.40 – 12.55 Esteratsastuksen miniklinikka vetänee katsomoihin mukavasti väkeä. Klinikan vetää hollantilainen valmentaja Henk Nooren. Hänen oman esteratsastuksensa huippuvuodet sijoittuivat 1970- ja 1980 -luvuille. Klinikan demoratsastajana esiintyy hänen tyttärensä Lisa Nooren. Henkin tavoitteena on demonstroida miten eri etäisyydet, pitkä ja lyhyet, voidaan ratkaista pitkälti ylävartalon toiminnan myötä. Etäisyyksien ratkominen optimaalisesti ovat tämän päivän esteratojen tärkeimpiä haasteita.

Alla muutamia esimerkkejä ylävartalon toiminnasta esteillä. Kuvat (C) Matti Kallio.

noin 13.30 – Dressage Knock-Out. Tämä on ihan superjännittävä kouluratsastuksen muoto ja on ihanaa että se on tarjolla! Varsinkin kun ainakin aikaisempina vuosina ratsukot ovat häikäilemättömästi kosiskelleet sekä tuomareita että yleisöä mm. lipuilla ja lentosuukoilla 😀

Suomi-Ruotsi-maaottelu, HIHS 2015. (C) Matti Kallio.

Suomalainen Peikko ❤ (C) Matti Kallio.

Ensimmäiset parit ovat: Dina Ellerman – Maria Pyykönen ja Anna von Wendt – Emma Kanerva. Näistä tuomarit Irmeli Summanen ja Paula Nystén valitsevat voittajan kummastakin parista. Toiseksi tulleet mittelevät ensin paremmuudestaan ja sen jälkeen kummankin parin voittajat. Ja näin saadaan selville varsinainen voittaja. Itselläni on vahva ennakkosuosikki näiden aikaisempien päivien perusteella ja sen tietenkin Emma 🙂

noin 15.40 – Esteratsastuksen maailmancup 165 cm korkeudella huipentaa tämän vuoden HIHSin! Maailmancupin voit katsoa myös teeveestä, jollet pääse paikan päälle. Paikan päällä kaikki vaan on parempaa 😉

Voittoa lähtee havittelemaan 39 ratsukkoa. Sekä lauantain GP-voittaja Philipp että Juuli kertoivat pysyvänsä lauantain ratsuissaan myös sunnuntaina. Radalla tullaan näkemään siis sekä Asathir että Ornellaia. Suomalaisväriä tuo luokkaan lisää myös Emma Broända.

Palkintorahaa luokassa on jaossa huikeat 180 000 euroa! Mahdollinen uusinta starttaa klo 17.20.

Maailmancupin jälkeen on aika sanoa hei-hei ja tavataan ensi vuonna uudelleen!