Esteille täyttää laukkaa Ohjuksella

19 Jan

Torstai-iltana koitti ilon päivä – sain nimittäin uudet ratsastussaappaani! Kaverit oli hankkineet mulle synttärilahjaksi lahjakortin Veljekset Wahlstenille ja päätin käyttää sen ratsastussaappaisiin. Niinpä tilasin Lami-Cellin Magnetic-saappaat… Ihanat ❤ Saappaat tosin on tarkoitettu vain kisoihin ja näyttäytymisiin 🙂 muuten mä aion käyttää saappaanvarsia ja jodhpureja tai talviratsastussaappaita.

Lami-cellit

No sitten perjantaiseen tuntiin. Ensinnäkin meillä oli pakkasta päivällä vielä -28 astetta ja ensin alkuun talli oli sitä mieltä, että kaikki tunnit saatetaan perua. Sitten kävikin kuitenkin niin, että ilma vähän lauhtui ja ainostaan tunteja supistettiin. Pienten lasten talutustunnit peruttiin kokonaan, mikä ei olekaan ihme, koska pikkuiset ei juurikaan tee mitään satulassa ja niille tulee sitten ihan varmasti kylmä. Muuten tulijoita oli tunneille vain 6 joten aikuisten tunnit yhdistettiin yhdeksi. Mutta pääsin kuin pääsinkin ratsimaan, jes!

Menin tallille jo hyvissä ajoin, haistelemaan heppoja. Tallilla oli todella leppoisa tunnelma ja jutskasin pitkään siinä yhden tallilaisen isän kanssa ennen kuin tuli hevoslista ja pääsin laittamaan omaa hevostani. Ratsukseni sain tallin ykköstykin eli Tähti Ohjuksen ❤ Esteitä oli tiedossa tänäänkin, joten sain ohjeen laittaa estesatulan. Vaikka hypätäänkin pienempiä, niin siitä huolimatta on hyvä laittaa panssari, jotta hokit ei vahingossakaan raavi vatsaa.

Ohjus on ihana hoitaa, se on niin tottunut siihen laittamiseen kun sillä kesäisin kisataan paljon ja silloin ollaan just eikä melkein niin kuin sanotaan. Mä päätin ottaa sen kumisualla ensin ja se ei ollut Ohjuksen mielestä ehkä niin kauhean kiva homma, sitä se vähän pörhisteli. Mutta ajattelin kun on niin kylmä ilmakin, että vähän saadaan verenkiertoa ihossakin liikkeelle 😀

Tunnin alkuun verryteltiin normitapaan. Ohjus on aika liikkuvainen jo luonnostaan ja esteistä se innostuu vielä enemmän. Ehkä jopa vähän liikaakin, koska sitten sillä on pahana tapana alkaa hösätä ja kuluttaa energiaansa siihen eikä esteiden puhtaaseen ylittämiseen. No näissä tämän päiväisissä esteissä ei korkeutta juuri ollut joten nyt ei tietenkään tarvittu juurikaan pomppuvoimaa.

Ohjus menee todella kauniisti koulua, taipuu hienosti, nostaa laukat pelkästä ajatuksesta… Ratsastajalle jää vain pidättely, koska kuumuessaan se haluaisi vaan mennä ja kovaa ja laukata ja mun vuoro, mun vuoro, mun vuoro! Tämän hevosen satula sopii hyvin meikäläisen takapuolelle tai pitäisikö sanoa polville. Sillä polvituet on todella hyvät ja meikäläiselle sopivat. Tykkään! Jalan asennon saa todella hyväksi ja tukevaksi ja pohkeen oikealle kohdalle. Satula vaan on niin tärkeä varuste – sekä hevoselle että ratsastajalle.

Harjoitukset oli samanlaiset aika pitkälti kuin oli keskiviikon tunnillakin. Ensin maapuomit, sitten kavaletit ja lopuksi pystyesteet. Hevonen vaan oli ihan toisenlainen… Maapuomit ravissa mentiin vielä niin kuin pitikin, tahti oli hyvä, mentiin suoraan ja jalat nousi. Hyvä. Kavaleteissa tiesin jo odottaa jonkinlaisia vaikeuksia. Ohjus nimittäin haluaa hypätä ne. Vaikka en on kuinka matalia, hyvä jos 20 senttiä maasta, niin Ohjus on sitä mieltä että este kuin este ja sen mukaan mennään.

Lähestytiin siis kevyessä ravissa, hypättiin, yritettiin laukata, otettiin kiinni, ravi, hyppy, laukkayritys, ravi, hyppy, laukka, takaisin raville. Tämä oli aika pitkälti Ohjuksen ja mun teema joka toistossa. Ihan viimeisessä saatiin mentyä lähes ravissa, säilyttäen hyvä tempo, hypättin kyllä edelleenkin kavaletit mutta askellajina pysyi kuitenkin ravi. Hyvä me!

Sen jälkeen nostettiin esteet pystyiksi. Huomaan muuten että en juurikaan kiinnitä huomiota estekorkeuksiin, joten jos joku kysyisi että kuinka korkeita olen hypännyt, niin ei mitään käsitystä. Nuoruudestani tiedän että olen hypännyt 110 senttistä rataa ja yksittäisiä vielä korkeampia, mutta tämän hetkiset hypyt – ehkä max 60 senttiä? Vaikea sanoa, kun joku toinen laittaa esteet aina valmiiksi kunkin ratsastajan tason mukaan.

Jostain luin joskus (en löytänyt enää linkkiä) että vuodessa estekorkeutta voi ratsastajan kehittyessä korottaa noin 10 senttiä. Eli jos on aloittanut ristikoista, voi seuraavana vuonna hypätä 40 senttisiä, seuraavana vuonna 50 senttisiä jne. Jotkut tietysti kehittyy nopeammin, varsinkin jos treenaa vain esteitä, mutta yleisimminhän harjoitellaan sekä koulua että esteitä. Ratsastajalla kestää aina aikansa ennen kuin pystyy arvioimaan esteen korkeuden, oikean lähestymisen ja hevosen liikkeet esteen ylityksessä – nämä kaikki kun muuttuu esteen korkeuden muuttuessa. Sinänsä mä olen siis ihan hyvin edistynyt, koska olen nyt ratsastanut 1,5 vuotta (nuoruudessani meillä oli hevosia ehkä noin pari-kolme vuotta, jolloin kehityin tietysti ihan eri tavalla, mutta kyllä ne on jo unohtuneet tässä ajassa :)).

Pystyt otettiin sitten jo laukassa, eli nostettiin laukka ennen esteitä, tultiin hyvässä tahdissa esteelle, myötäys, Ohjuksella vain pieni esteistunta koko sarjan ajan, hyvä laukka ulos sarjalta, raville. Yksi suoritus meni aivan metsään, hevonen tuli huonosti ensimmäiselle esteelle eli lähti hyppyyn aivan liian aikaisin, joten sitten seuraavissa se joutui tekemään huomattavan paljon töitä päästäkseen niistä yli. Yli mentiin kuitenkin eikä tiputeltu. Yksi suoritus saatiin todella hyvä – hallinnassa, istunta hyvä, tahti hyvä – ope sanoi saman minkä itsekin huomasin, että se oli paras suoritus.

Loppuun muutettiin vielä niin että keskimmäinen este otettiin pois ja siinä oli kahden sarja: lähestymiseste ja varsinainen este. Tästäkin suoriuduttiin oikein hyvin, ehkä jopa paremmin kuin kolmen sarjasta. Tykkään hypätä Ohjuksella eikä vähiten siksi että sekin tykkää hyppäämisestä kuin hullu puurosta. Vähän on hakemista vielä ohjastuntuman kanssa kun hypätään. Ehkä se olisi saanut olla hilkun verran rennompi. No, ensi kerralla sitten…

Se minkä huomasin on että joko mulla on käsissä paljon voimaa tai sitten olen oppinut ratsastamaan enemmän istunnalla, koska mulla ei tule kädet kipeiksi Ohjuksella ratsastamisesta niin kuin lähes poikkeuksetta kaikilla muilla. Joko siis punttiksella käyminen kannattaa tai sitten kehittyminen on ollut vielä parempaa kun olen kuvitellutkaan 😀

Ratsu: Tähti Ohjus

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: