Kouluhevosella – omalla hevosella

19 Oct

Perjantaina menin ratsastuskoulun hevosella (tai ylipäätään millään muulla hevosella kuin Ceellä) ekan kerran seitsemään kuukauteen! Joo-o! Cee on ollut mulla 7 kk ja sinä aikana en ole toisen hevosen selkään kavunnut 🙂 Nyt kun Cee on rokotusten takia “semi-lomalla”, niin oli pakko päästä kuitenkin ratsimaan ja sitä vartenhan kouluhevoset on.

Ope oli laittanut hevoseksi Hujan, vanhan tutun. Se oli jo edellisellä tunnilla, joten pääsin suoraan lämmitellyn hevosen selkään. Vaan kyllä oli kummallinen olo… Huja on niin paljon pienempi kuin Cee, sen pää tuntui olevan alkuun “jossain tuolla” kun Ceellä se on “ihan tossa”, alkuun tuntui että onko mulla ihan hirveen pitkät jalkkarit, kun tuntui ettei sitä hevosta ole siellä mistä pohkeet yritti sitä tavoittaa 🙂 Eli tuntui erilaiselta, todella erilaiselta.

Koulua mentiin – taivutuksia ja väistöjä käynnissä ja ravissa. Sain tehdä Hujan kanssa aika paljon töitä, että sain sen edes kohtuullisen hyvään tahtiin ja malliin. Vasta oikeastaan kun tehtiin laukassa pääty-ympyröitä sain sitä mielestäni hyvätahtiseksi. Käynnistä raviin siirtymiset esimerkiksi oli tosi vaikeat mulle, kun olen tottunut siihen että annetaan kevyt nopea pohje = ravipohje. Nyt piti pyytää ravia kunnolla. Oli siis hyvä opetus mennä toisenlaisella hevosella!

Mukavaa se kuitenkin oli ja ope sanoi, että hyvin meni. Sellaiselta se tuntui itsestäkin – hyvin meni, vaikka paaaljon paremminkin olisi voinut mennä. Sellainenkin pieni asia kuin ohjat on aika merkityksellinen juttu. Kun hommasin Ceelle varusteita, hankin melko ohuet ohjat, koska mulla on pienet kädet. Sellaiset kumiohjat nahkastoppareilla. No, kouluhevosilla on kangasohjat ja on mun käteen näemmä todella isot. Mulla väsyi ihan hirmusti SORMET kun pitelin niitä ohjia.

Mutta siis, hyvää tekisi varmasti jatkossakin aina silloin tällöin käydä toisen hevosen selässä – vähän testauttamassa (ja vertailemassa) 🙂

Ennen tuntia olin hoitanut Ceen ja käynyt maastakäsittelemässä sen. Tuuli ihan hirveesti ja kun käveltiin alakentälle, niin tuulenpuuskat tiputti kasoittain käpyjä. Ceen päälle! Se säi ihan järkyttävät sykärit, kun niitä tuli ihan satamalla selkään. Meinas poitsu häipyä paikalta ❤

Maastakäsittelyssä tehtiin ihan normisettiä, vähän käyntiä, väistöjä, peruutuksia, siirtymisiä ja sitten päälle juoksutin ravissa. Cee vaikutti ihan tyytyväiseltä tällaiseen pienempäänkin reeniin. Takaisin tallille mennessä tuuli edelleen ja Cee muisti (liiankin hyvin) käpysateen… Se oli sitä mieltä, että se ei to-del-la-kaan voi astella sitä samaa reittiä takaisin talliin ja ei mi-ten-kään kykene astelemaan suorassa ja ylipäätään käynnissä… Mutta hyvinhän se sitten sujui kuitenkin.

Tänään pääsin tallille puoli viiden pintaan ja mun hevonen oli sitä mieltä, että se on vapaapäivällä. Niin kuin se normisti onkin. Perusviikolla sekä mun tallivapaa että Ceen ratsivapaa on lauantai. Kun lähdin hakemaan sitä tarhasta, niin se lähti kävelemään poispäin. Mitä se ei KOSKAAN tee. Voi olla ettei se intopiukeena tule vastaan mutta ei se koskaan ole poispäin lähtenyt. No tänään lähti. Mahtoikohan olla vähän kiukkuinen liian vähästä reenistä 🙂

Laitoin Ceen kuntoon – ei mitään erityistä. Vähän oli jalkojen nostelua ja “älä”-meininkiä, eli oltiin ilmeisen ärtyisiä. No ei mikään ihme, vähän ennen oli satanut rakeita oikein kunnolla ja sen jälkeen lumi-räntää ja mun hevonen niin vihaa sadetta. Eli kielsin ja komensin kyllä, mutten jäänyt erityisesti nillittämään tästä käytöksestä.

Kentällä en voinut ollenkaan tehdä alkukäyntejä pitkin ohjin. Heti kun laskin ohjia käsistä lähti hevonen raville ja olis varmaan laukannut omia reittejään jos olis antanut. Eli puolilyhkäsillä ohjilla sitten alkulämpättiin tänään. Tein käynnissä väistöjä ja pysähdyksiä, voltteja ja käännöksiä. Cee oli aika energinen mutta ihan hyvän tuntuinen.

Parikymmentä minuuttia työskenneltiin ihan vaan käynnissä ja sen jälkeen aloitin käynti-ravi-työt. Pari kertaa Cee oli sitä mieltä ja NYT se haluaa tehdä jotain muuta, mutta kun pyysin sitä keskittymään siihen mitä olin sanomassa, niin kohtuullisen kiltisti sitten jatkettiin harjoituksia suunnitelman mukaan. Ravikin tuntui mukavalta, mutta vähän oli ryntäämisen makua ennen kuin päästiin taas jujulle.

Tein keskiympyrällä vielä laukannostoja käynnistä ja laukasta siirtymisiä käyntiin. Pari kertaa Cee ajatteli että nyt lähtee ja laukataan, laukataan, laukataan! Mutta muutama laukannostoista oli todella laadukkaita, erittäin hienoja! Olin niin tyytyväinen!

Koska Ceellä on hikoilukielto, niin tehtiin tunnin kohtuullinen harjoitus, ei tullut hiki, vaikka töihin kyllä hepo joutuikin. Tallille jäi erittäin tyytyväisen näköinen hevonen, iltaruokiaan syömään. Ja kotiin lähti erittäin tyytyväinen ratsastaja 🙂 Kotimatkalla räpsäsin vielä kuvan hienosta juustokuusta

IMG_0460

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: