Horse Show ja Jotain Ihan Muuta

22 Oct

Lauantaina ehdin ratsiin Ceen vasta myöhään iltapäivästä. Kaikki muut oli käyneet jo paljon aikaisemmin ja kenttäkin oli lanattu pariin kertaan. Oli siis tasainen kenttä ratsastella mutta kaverit puuttui… Mutta ihan hyvin meni kavereiden puutteesta huoilmatta! Käynti-ravi-laukannosto-reeniä tehtiin. Kovinkin kevyttä, ei lainkaan hikoilua tai rasittavaa. Paitsi että pari kertaa jouduin sanomaan (jälleen) että hei, mä sanoin sulle, nyt tehdään näin. Kuitenkin varsin hyvältä tuntui, vaikka ei päästykään vielä “päästelemään”.

Horse Show’hun lähdin sunnuntaina kaverin kanssa kun se sai 2 lippua yhden hinnalla JA tarjos vielä kyydinkin! (Plus että kävi niinkin, että ei mun tarvinnut edes maksaa sitä puolikasta lippua vaan sain sen lahjaksi <3) Olipa hienoa! Upeeta! Mahtavaa! Ehkä noin neljä-viis kertaa oli tippa linssissä kun oli niin hienon näköisiä hevosia – mikä siis on vähän 🙂

hihs2

Sen kyllä sanon, että mua ei todellakaan kiinnosta hyppääminen 160 cm -tasolla. Huh-huh! Ihan karmeita ne esteet! Onneks oli kaveri vieressä, johon saattoi nojata aina kun jännitti ratsukon puolesta liikaa. Kouluratsut sen sijaan näytti niiiiiin kauniilta! Se mua kiinnostaa kyllä huomattavasti enemmän… 😉

hihs1

Eli sunnuntai oli siis Ceen vapaapäivä. Tuliaisiksi tuli Jari Sneckin puomiharjoituskirja. Lainasin sen tänä syksynä jo kirjastosta, mutta maksoin lähes koko opuksen hinnan myöhästyismaksuina. Hups. Niinpä päätin hankkia sen sitten itselleni. Kohta lähtee kaikenlaiset puomiharkat käyntiin! Sunnuntaina en siis käynyt ollenkaan tallilla, melkein tuli vieroitusoireita moisesta!

Maanantaina ratsastelin vielä itsekseni. Alakentällä yritin reenata parhaani mukaan, vasta puoli kuuden jälkeen. OMG. Ihan tuhoon tuomittu idea 😦 Kaikki muut hevoset oli joko tunnilla tai muuten ratsittavana tai tallissa ja me siis yksin alakentällä, ilman että yhtä ainutta muuta hevosta missään näköpiirissä. Ei oikein tullut mitään. Keskittymiskyky oli noin keskimäärin nolla. Puhdas nolla. Kunnes sinne tuli ensin tallikaveri (jees) ja sen jälkeen vielä toinen hevonen (jippii) ja sen jälkeen me pystyttiinkin tekemään jo reeniä.

Mikä ei kyllä ollut paljon, koska kenttä oli aivan jäässä! Ja sitä ennen olin käyttänyt 45 minsaa hokkien kiinnittämiseen. Hyvin käytetyt minuutit kyllä. Mutta reeni jäi auttamattoman huonoksi, lyhyeksi jne. kaikkea mitä nyt vaan voi olla. Vaikkakin olin niiiiin ylpeä siitä että sain laitettua itse hokit 😀

Tänään tiistaina jatkettiin edelleen ilman ohjausta. Mutta tänään kuitenkin reenasin päivällä, koska se eilinen oli niin hyvässä mielessä. Niinpä tämän päiväinen olikin paljon parempi reeni. Kentällä mentiin ja tehtiin kaikenlaisia perusharjoituksia. Muun muassa laukannostoja – jotka meni aivan upeasti! Jopa suoralta laukannostot (vasta-) meni täydellisesti! Mä olin niin tyytyväinen! Siinä sen vaan näkee, että kannattaa tarjota hevosellekin sopiva treeniajankohta, jotta se pystyy keskittymään 🙂

Huomenna on ohjattu tunti. Saas nähdä miten ratsastaja jaksaa. Mulla on aivan kammottava flunssa… No, toivottavasti henki kulkee…

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: