Vesisateista joulua!

22 Dec

Joulu on melkein täällä! Mihin tää syksy on oikein mennyt – se on kulunut niin nopeasti, etten voi tajuta… Ehkä se tosiaan johtuu siitä että Ceen kanssa aika kuluu kuin siivillä 🙂

Ollaan reenattu aika perussettiä. Maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin siis ollaan käyty ohjatuilla tunneilla, joissa aiheina on ollut mm. takaosan käännöstä, suoria linjoja, peruutuksia, väistöjä, taipumista, asettamista… Perusasioita. Sen lisäksi ollaan harjoiteltu omia juttuja eli maastakäsin ja ratsain puomeja, kavaletteja, peruutuksia, vinopuomeja, ristikoita, pysähdyksiä, väistöjä… Sanoisin että yhteistyö alkaa sujua päivä päivältä paremmin, Cee luottaa muhun ja haluaa työskennellä. Ja mä taas olen alkanut luottaa hevoseen ja pystyn antamaan sille ohjaa menettämättä tuntumaa ja pystyn tekemään enemmän töitä pohkeilla enkä ohjilla. Eli edistymme yhdessä.

Maastoon ei juurikaan olla päästy kun on ollut ihan hirveen liukasta ja mä.en.tykkää.liukkaasta. Mä odotan koko ajan että vedän lipat tai hevonen vetää lipat tai auto luisuu päälle tai ihan mitä tahansa. Niinpä me odotellaan lumen tuloa sen maastoilun kanssa. Ollaan menty vain lyhyttä metsälenkkiä, jossa on siis metsänpohjaa, joka kyllä pitää eikä ole liukasta. Yhtenä päivä kävin kävelemässä loppukäynnit maastossa Ceen kanssa maasta ja oli pakko ottaa harjasta sitä kiinni ja vaan antaa jalkojen luistaa jäätä pitkin. Cee siis periaatteessa veti mua jäätä pitkin kun mä pidin sitä harjasta kiinni.

Esteitä ollaan päästy hyppäämään vain kerran. Ja tänään mentiin maastakäsin pikku-ristikoita. Cee kyllä tykkäs. Ja muuten se estetunti meni aivan mielettömän hyvin – ei voi muuta sanoa. Ehkä tauko on tehnyt terää? Kerran liukastuttiin estetunnilla kun pohja oli haastava. Tie oli kyllä musta hyvä ja Cee polki allensa laukassa eikä vauhti ollut liian kova. Siitä huolimatta perä lähti alta 🙂 mutta sivuluisua lukuunottamatta kaikki meni hyvin. Vähän jäi päälle vaan rauhoittelu ääneen, josta ope sitten huomauttikin. Että joo, saa sanoa että jaa, hyvää, hienoo, mutta sano se pään sisällä 🙂

Hyvää on voinut tehdä hepan päälle myös joulukuun alussa irtojuoksutus 🙂 Lähdettiin kaverin kanssa taluttelemaan hevosia laitumelle päin ja päätettiinkin päästää ne juoksemaan vapaina laitumelle. Nehän on siis tarha- ja laidunkavereita, joten ovat tottuneet toisiinsa. Silloin oli vielä lunta – tai siis ne ensilumet ja vielä reilumman puoleisesti. Voi sitä riemun määrää! Ensin Cee ei meinannut lähteä juoksemaan ollenkaan, vaan odotteli vaan että missä ne muut hevoset on…

IMG_0782

…mutta sitten sekin hoksas kuinka kivaa se voi olla… Tämä kuva on siitä rauhallisimmasta päästä…

IMG_0578

Heposet on saaneet jo parikin kertaa kuusia tarhaan herkkupaloiksi. Ihan hyvin on maistuneet ja onhan jotain tekemistä kun nakertelevat niitä. Cee on ollut niin kiltti, että se saa paljon lahjoja ❤ No katsokaa nyt kuinka kiltti… ❤

IMG_0799

Hyvää joulunodotusta toivottelevat Cee & Tarja!

joulu2013

(Kehys marlass.wordpress.com)

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: