Hyvää itsenäisyyspäivää!

15 Jan

Kyllä! Tämän postauksen kirjoittaminen on aloitettu itsenäisyyspäivänä 🙂 (Otsikko oli kirjoitettu silloin…) Niin se aika rientää… On tuntunut siltä että kun arki rullaa hienosti, tulee tasaisesti onnistumisia, niin niistä ei tule samalla tavalla kirjoitettua kun jos tulisi jotain esteitä tai hidasteita. Jos nyt jotain näistä kahdesta!!! hiljaiselon kuukaudesta!!! kuitenkin kertoisin.

Lämmitettävä vesiastia. Vaikka on ollut useampia päiviä, jolloin ollaan oltu ihan -20 asteen kiepeillä, ei akkua ole vieläkään tarvittu. Ainoastaan yhtenä päivänä vesi meni jäähän ja silloinkin astiaan ei oltu saatu lisättyä lämmintä vettä illalla, joten vesi oli tosi kylmää jo ennestään. Kun yön aikana meni vielä tuonne -20 asteeseen, niin ei mikään ihme, ettei pysynyt sulana.

IMG_0882

Tosin sen verran täytyy sanoa, että tuossa parinkympin pakkasasteilla hevoset eivät juurikaan juo vettä ulkona. Veden kulutus on suurimmillaan aurinkoisena pikkupakkaspäivänä ja silloin kun menee plussan puolelle. Pakkaslunta hevoset tykkää syödä mutta ei sellaista loskaista. Tai ainakaan Cee ei tykkää loskasta.

Summa summarum. Nyt eletään tammikuun puoltaväliä ja astia otettiin esille marraskuun puolivälissä. Hämeenlinnan korkeuden lämpötiloissa astia toimii ilman lämmitystä, ainoastaan lämmintä vettä lisäämällä. Kunhan siirrytään kokonaan yli -15 asteen pakkasiin pidemmäksi aikaa, voi tilanne olla toinen. Tähän sellainen huomio, että kun ollaan tuolla -10 – 15 asteen pakkasissa, veden pitää olla illalla lämpimän tuntuinen kädelle. Ei riitä että siinä ei ole jäätä tai hileitä. Muuten ei pelkkä astian eristys riitä pitämään vettä sulana.

Ratsastus. Jouluna alkoi tauko ratsastustunneista mulla ja Ceellä. Oltiin saatu tosi paljon palautetta (viimeksi 22.12. tunnilla) meidän huonosta laukan laadusta. Oltiin saatu useamman kerran kommentti että pitää laukata maastossa, jotta laukan laatu paranee, jos paranee. Ja joo, ehkä vähän otin myös nokkiini kommenteista 😉

cl3-13

Jotain hyvää siitä kuitenkin seurasi. Ajanjaksolla joulusta tähän viikkoon (11.1. asti) käytiin Ceen kanssa maastossa 12 kertaa ja kentällä pyörittiin 8 kertaa, joista kouluvalmennuksia oli 2, eikä yhtään ratsastustuntia. Voi olla että maastoiluja oli enemmänkin tuosta määrästä – ihan kaikkien liikuntakertojen sisältö en ollut kirjannut ylös, joten muutaman päivän osalta mennään muistin varassa. Cee ainakin rakasti jokaista maastokertaa! Mentiin hitaita, reippaita ja supervauhdikkaita maastoja eri seurassa ja yksinkin. Päästiin treenaamaan myös hangessa laitumella ja lumisilla metsäautoteillä.

Kentällä valmennusten ulkopuolella tehtiin vain kevyitä harjoituksia, tavoitteena aikaansaada pyöreyttä ja rentoutta liikkumiseen. Tehtiin paljon siirtymisiä, temmonvaihteluita, kaarevia uria, neliöitä, taivutuksia, väistöjä. Kenttäreenit oli usein yli tunnin mittaisia silloin kun aloitettiin käyntitehtävillä, joita saatoin tehdä yli 20 minuutin ajan alkuun. Jos kentän pohja oli huono, tehtiin lyhyempi harjoitus.

Valmennukset. Valmentajana meillä käy Emilia Kaikkonen. Ollaan edistytty PALJON sinä aikana kun ollaan valmentauduttu. Empun tyyli sopii meille todella hyvin. Keskitytään perusasioihin kuten siihen, että hevonen kulkee pyöreänä ja rentona. Jos tätä ei ole, niin eihän lihaksisto tai tasapaino kehity mihinkään suuntaan. Eikä oppimista tapahdu, jos hevonen on koko ajan jännittynyt.

cl3-32

Ollaan käyty syksyn aikana pari kertaa myös toisen valmentajan (Susanna Lemström) tunneilla. Kivaa vaihtelua nekin ja niistä saa erilaisia tehtäviä omiin itsenäisiin harkkoihin. Estevalmennuksiakin olisi kivaa saada mutta ne on niin paljon kiinni tuosta kentän pohjasta. Kesällä meillä kävi kiva estevalkku, Mari Vainio, joka teetti hyviä harjoituksia. Niitä olisi kiva saada lisää. No, ehkä sitten keväämmällä…

Cee. No, oliko noista kaikista maastoista sitten hyötyä. No oli! Ehkä 🙂 Laukka on samalla tasolla kuin oli kesällä. Eli omaan mieleeni hyvä. Se on ilmavaa ja tahdikasta. Temmonvaihteluita tulee edelleen, mutta harjoitus tekee senkin osalta mestarin. Laukkaa voi myös koota ilman että se menee nelitahtiseksi. No, kokoaminen meidän tapauksessa ei kyllä tarkoita “kokoamista” koska ei sillä tasolla olla, mutta ymmärrätte varmasti mitä sillä tässä yhteydessä tarkoitetaan.

image

Mutta voi olla, että laukan huononeminen johtui myöskin satulasta… Marraskuussa huomasin Ceen selässä pari pikkusormen pään kokoista pattia satulan kohdalla, rangan molemmin puolin yhdet. Olin edellisellä viikolla huomannut ratsastaessani että satula ottaa kiinni säkään! Kutsuin heti hierojan paikalle selvittämään selän tilanteen. Hieroja onneksi sanoi, ettei satulasta ole mitään jälkiä selässä – ei kireyttä tai kipupaikkoja. Ilmeisesti huomasin satulan epäsopivuuden juuri silloin kun se oli muuttunut epäsopivaksi, liian leveäksi.

Toiseksi onneksi mulla on ollut täytettävä romaani odottamassa juuri tällaisia hetkiä. Täytin sen kaikilla täytepaloilla ja laitoin estesatulan alle käyttöön. Koulusatulahan me myytiin. Mielestäni se alkoi painaa Ceetä selkään kuitenkin, vaikka se vaikutti alkuun tosi hyvältä. Selässä olleet patit häipyivät noin kolmen viikon aikana eli satula oli varmasti painanut rankaakin sään lisäksi. Noin kuukauden jälkeen huomasin että selkälihakset alkoivat nousta. En ollut huomannut niiden painumista aikaisemmin 😦 mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan. Niin sitä sokeutuu asialle jonka näkee joka päivä!

Meillä on vaihtunut myös kengittäjä. Tähän ei liity mitään draamaa vaan edellinen kengittäjä joutui pitkälle sairaslomalle. Uusi kengittäjä se ensimmäisen kerran sanoi jo ekassa kengityksessä siitä Ceen selästä. Että tässä kohden selässä on tällainen nestekertymä, onko jotain tapahtunut tarhassa, liukastuminen tai jotain. Olin ensin että ei ole kyllä tapahtunut ja eikö tuo ole ollut tuon näköinen koko ajan. No voi että. Voin sanoa, että jos on ollut niin voi voi. Sillä sitä nestekertymää EI ole siinä enää…

Cee on alkanut saada myös lisärehua. Voi olla että sitä ei nyt tarvittaisikaan, sillä lihaksiston painuminen saattoi johtua tuosta satulaongelmasta alunperinkin. Olin huolissani että eihän tämä meidän treenaus näy missään! Meikäläinen tekee vaihtelevia harjoituksia puomeilla, esteillä, maastossa, kiipeillen, taivutellen, vääntäen ja kääntäen, eikä mitään. Jokainen sanoo, että kunhan saisi lihasta tähän ja tuohon, niin olisi hyvä. Hierojat, valmentajat, jokainen.

Niinpä tein sen ratkaisun, että Cee saa nyt Havens Natural Balancea puoli litraa päivässä kaiken muun ruoan lisäksi. Ruokinta on siis seuraava: Aamulla litra kauraa + heinät. Kello 12 heinät. Kello 15 heinät ja jos olen silloin tallilla, porkkanoita ja pari palaa kuivattua leipää (porkkanat ja leivät saa ennen kuin lähden ratsastamaan ja vähän ratsin jälkeenkin). Iltaruokana on pellavapuuro, litra kauraa, kivennäiset ja puoli litraa Havensia sekä vähän porkkanoita ja pari palaa kuivattua leipää sekä tietysti yöheinät. Katsotaan mihin tällä ruokinnalla päästään ja tehdään päätökset jatkosta sen jälkeen.

Aikuisratsastaja. Meikäläinen kävi marraskuussa estetuomarikurssin. Tavoitteena on kevään aikana saada harjoittelut kasaan ja sitten jo ehkä kesällä päästä ihan oikeasti tuomaroimaan kisoihin! Saapa nähdä miten käy!

ravikisa2

Jotta kehtaa lähteä mahdollisiin koulukisoihin tänä vuonna, aikuisratsastaja aikoo myös pudottaa muutaman kilosen. Saapa nähdä miten siinäkin käy 😀

Oikein hauskaa alkanutta vuotta 2015 kaikille lukijoille!

Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: