Ratamestariksi osa I, ennakkotehtävä

5 Feb

Viime vuonna sain estetuomarin paperit, mutta jo pitkään olen havitellut lisäkoulutusta. Olen pitänyt omalla tallilla yksäriratsukoille aika monet rataharjoitukset ja harkkakisojenkin ratoja on tullut piirrettyä. Viime vuoden seuran kisoihinkin tein radat, vaikkakin SRL:n vakioratojen pohjalta.

Tänä vuonna ilmeni todella hieno tilaisuus päästä SRL:n ratamestari-kurssille pienemmillä pääsyvaatimuksilla kuin aikaisemmin.ratamestari5

Tartuin heti tilaisuuteen ja ilmoittauduin mukaan, varmistuttuani ensin tietysti että oma kokemukseni oli riittävä. Radanrakennuskokemus 1-tasolta tarkoitti käytännössä sitä, että on muokannut SRL:n vakioratoja olosuhteisiin sopiviksi. Tätä kokemusta minulta löytyi ja ikää todellakin riittävästi, joten ilmoittauduin mukaan.

Kurssin hinta on 100 euroa, mikä sisältää lounaat ja koulutuksen. Lisäksi maksettavaksi tulee ratamestari-vihkonen (18 euroa) ja matkakulut Santahaminaan (130 km suuntaansa eli viikonlopun ajokilometrit 520 km). Kun tähän lisätään vielä tulevien harjoittelujen kulut, muodostuu koulutuksen hinnaksi useamman sata euroa. Yleisesti omalta ratsastusseuralta voi saada takaisin kurssimaksun, jos aina sitäkään. Ratojen rakentamiseen täytyy siis olla kiinnostus kohdallaan!

Esteradan suunnittelu ja rakentaminen -vihkonen oli itselleni aikamoinen pettymys. En oikein tiedä, mitä odotin, mutta en ainakaan 34-sivuista opasta, missä ei juurikaan ollut sellaista asiaa mitä a) en olisi jo tiennyt ja b) maalaisjärjellä ei olisi voinut päätellä tai c) ei olisi löytynyt estesäännöistä. No, nyt on ainakin moniväripainettu vihkonen olemassa – katsotaan saako se koulutuksessa lihaa luidensa päälle.

ratamestari3

ratamestari4

Ennakkotehtävä kaikille kurssille osallistuville oli seuraava:
Suunnittele 100cm 2-tason estekilpailurata arv. 367.1 (A2/A2), rata suunnitellaan 22×78 m maneesiin.

Itse piirsin radan uusiksi ainakin viisi kertaa ennen kuin olin siihen tyytyväinen 🙂

ratamestari1

Ensimmäisenä tulee huomioida luokan taso (2-taso, 100 cm). 2-tasolla kilpaillaan edelleen koulutusmielessä, joten rata tulee suunnitella sen mukaisesti – sujuvaksi ja miellyttäväksi. 100 cm -tasolla ratsukko on vielä helppo A -tasolla, joten esimerkiksi kolmoissarjaa ei radalle laiteta, mutta muuri (puomilla helpotettuna), vesieste (Liverpool-esteenä) ja trippeli (viuhkana) pitäisi olla tuttuja (tai ainakin niihin pitäisi alkaa totuttautua nyt). Tällä tasolla otetaan mieluummin liian paljon virheettömiä suorituksia kuin liian vähän nollia. Suosituksena pidetään tasoa, jolla I vaiheesta/perusradalta virheettömiä suorituksia on yhtä paljon kuin on sijoittuneita.

Toisena huomioidaan arvostelu (367.1 (A2/A2)). Kilpailu käydään kahdessa vaiheessa ja arvostelumenetelmänä kummassakin vaiheessa on A2. Kahden vaiheen kilpailussa mietittäväksi tulee lähtö- ja maalilinjat siten, että kilpailu pysyy sujuvana, vetosuunnat oikeina ja toimitsijat voivat liputuksen lisäksi huolehtia myös esteiden kunnosta. Linjoja mietittäessä tulee eteen myös seuraavan ratsukon odotusalue tai koska seuraava ratsukko voidaan ottaa sisään. Kummallekin vaiheelle on estesäännöissä määritelty min-max esteiden lukumäärät ja kun kyseessä on helpon tason luokka, on vaiheiden estemäärät suositeltavaa pitää ennemmin alarajassa kuin ylärajassa. Arvostelun ollessa A2, tulee tarjota teille vaihtoehtoisia reittejä MUTTA kaahausta ei tule suosia.

Kolmantena ratsastusala antaa raamit esteradan suunnittelulle (halliolosuhteet, 22 x 78 m). Hallissa tulee eteen määräyksiä mm. linjoihin mutta myös puomien pituuksiin jne. liittyen. Hyvin tyypillinen halli on juurikin kapea mutta pitkä, mikä aiheuttaa haasteita mm. sarjojen sijoittelulle. Esteissä on suositeltavaa käyttää johteita, joten niiden viemä tila tulee myös huomioida piirroksessa.

Neljäntenä omat mieltymykset… Itse lähden siitä, että I vaiheen rata kaikkien ratsukoiden tulee päästä ainakin viimeiselle esteelle asti. Ratsukon tulee saada vastinetta lähtömaksulleen eli mahdollisimman monta hyppyä radalla. Niinpä tässäkin piirtämässäni radassa I vaihe pitää sisällään peruslinjoja, kahden askeleen sarjan, yhden haastavamman linjan joka päättyy trippeliin ja viimeisenä Liverpool-esteen.

II vaiheeseen piirsin sitten jo vaihtoehtoisia reittejä. Ei-niin-kokeneella ratsukolla on mahdollista tehdä pitkät tiet ja siten tulla hyvällä sujuvalla ratatemmolla rata loppuun. Riskinottajilla on kaksi lisävaihtoista reittiä. Superlyhyt ja keskimittainen. Mutta nämä ovat tarjolla vasta radan aivan lopussa, sillä kaikista eniten inhoan radoilla silmitöntä kaahausta. II vaihe päättyy muuriin, joka tosin tarjoillaan helpotettuna eli puomilla päällä.

ratamestari2

Jos hyvin käy ja kurssista läpi pääsen, niin seuraavaksi odottavat käytännön harjoittelut. Ne suoritetaan toimimalla apulaisratamestarina tai ratamestarina, A-, B- tai FEI-ratamestarin tai SRL:n hyväksymän estetuomarin valvomana kolmessa eri kilpailussa ((1 harjoittelu on vähintään yksi kilpailupäivä):

3 x 2-5 -tason kilpailu, TAI
2 x 2-5 -tason kilpailu ja 2 x 1-tason kilpailu, TAI
1 x 2-5 -tason kilpailu ja 4 x 1-tason kilpailu
Mutta ennen kuin niihin päästään, viikonlopun jälkeen voinen kirjoitella lisää ratamestarikurssista ja toivottavasti läpäistystä sellaisesta! 🙂
Advertisements

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s

%d bloggers like this: