Seppo Laine 4.12. Ratsuhevosen kuntovalmennuksen perusteet

30 Dec

Joulukuun alussa kävin kuuntelemassa Seppo Laineen luennon Teivossa. Aiheena oli ratsuhevosen kuntovalmennuksen perusteet ja tarjolla oli rutkasti kokemusperäistä tietoa. Olin illan antiin todella tyytyväinen ja paljon tuli ajattelemisen aihetta. Luvassa siis pitkä postaus 🙂

Illan teemana oli tarjota vastauksia kysymyksiin:

Miksi? Minkälaista? Miten?

Kuntovalmennus on tärkeä asia jo sen takia, että kaikkien meidän tavoitteena on terve ja kestävä hevonen. Joillakin kuntovalmennuksen tavoitteena on näiden lisäksi saada aikaan hyvä kilpailusuoritus.

Ihan ensimmäisenä Seppo käsitteli hevosen liikunnan tarvetta ja totesi, että hevoset liikkuvat nykyään aivan liian vähän. Yleisliikkuminen on vähäistä ja tällä tarkoitetaan laiduntamista, taluttamista, kävelyttämistä jne. Hevoset tarhataan lyhyitä aikoja pienissä tarhoissa ja yksin. Näin niiden luontainen liikkuminen jää vähäisemmäksi kuin jos ne esimerkiksi olisivat isoilla laidunalueilla laumoissa.

Hevosia tulisi siis liikuttaa enemmän ihmisen toimesta. Seppo kertoikin että ”aikoinaan” hevoset liikutettiin kaksi kertaa päivässä. Samalla käytiin töissä tai opinnoissa, eli aikaa kyllä löytyy kun halua vaan on. Hyvä esimerkki missä kohden tätä kaksi kertaa päivässä liikuttamista voisi miettiä omaan toimintaansa, on vaikkapa kilpailupäivä tai rankempi valmennus.

Jos rankka treeni on tehty vaikkapa aamupäivästä ja palauttava ratsastuskerta on seuraavan päivän illalla, raskaasta työstä palauttavaan harjoitukseen tulee väliä puolitoista vuorokautta! Niinpä tässä kohden olisikin hyvä lisätä vaikka talutuslenkki kilpailupäivän/valmennuksen iltaan. Näin palautuminen lähtisi liikkeelle jo samana päivänä.

Seuraavaksi Seppo antoi ajattelemisen aihetta siitä, minkä tyyppistä kuntoa hevoselle haetaan. Jos hevosta treenataan kuin kisahevosta, mutta sitä liikutetaan liian vähän, seuraa siitä yleensä ongelmakäyttäytymistä. Hevonen pukittaa jne. kun sillä on enemmän kuntoa kuin mitä sitä rasitetaan.

Harrastehevonen tai kouluhevonen ei tarvitse vauhtikestävyyttä lainkaan samalla tavoin kuin kenttähevonen. Siis hevosen päälajin ja käyttötarkoituksen tulisi vaikuttaa treenaamiseen. Sitä voiman/kestävyyden lajia pyritään hankkimaan, mitä hevonen suorituksessaan tarvitsee. Ylikunto ei hevoselle helposti muodostu, mutta hevosen voi kiirehtimällä rikkoa. Eli treeneissä tulee muistaa nousujohteisuus ja palautumisen tärkeys.

Kun hevoselle opetetaan uutta asiaa, kannattaa se sijoittaa harjoituksessa siihen vaiheeseen kun hevonen on hyvin verrytelty. Ajallisesti uusi asia sijoittuisi siis noin 20-30 minuutin väliin treenin aloituksesta. Väsynyt hevonen ei pysty oppimaan uutta tai ainakaan oppimaan sitä hyvin. 

Vaikka lajitreenit ovat tärkeitä, kertoi Seppo mahtavan esimerkin siitä, miten kaikki ratsukot tarvitsevat monipuolisia harjoituksia. Ingrid Klimken pitämällä klinikalla kaikki kouluratsukot hyppäsivät jokaisella koulutunnilla. Tehtävät saattoivat olla kaikkea maapuomeista kavaletteihin ja pieniin esteisiin, mutta näitä tehtiin kouluratsastusharjoitusten ohella jokaisella tunnilla. Nämä tehtävät auttavat parantamaan hevosen koordinaatiota (mihin laittaa jalkansa ja miten hallitsee vartalonsa).

Tärkeä asia vammojen ehkäisyssä on voiman kasvattamisen lisäksi hevosen tasapainon systemaattinen kehittäminen. Nuorella tai lajia vaihtavalla hevosella laukan opettaminen kannattaa aloittaa kaarevalla, isolla uralla. Tällöin laukkaaminen ja sitä kautta tasapainon löytäminen on helpompaa.

Vammojen ehkäisyyn myös pohjilla on merkitystä – niiden ei tulisi olla liian upottavia (jännevammat) eikä liian kovia (nivelvammat). Pohja ei tietenkään saa olla myöskään liukas. Tässäkin kohden tulee muistaa hevosen liikuttaminen vaihtelevilla (mutta hyvillä!) pohjilla. Vaihtelevat pohjat tarkoittaa työskentelyä esimerkiksi maastossa tai vaihtelevamuotoisilla hyvin hoidetuilla nurmipohjaisilla kentillä.

Harjoituspäiväkirjan pitäminen ja vuosisuunnitelman tekeminen on kehittymisen perusta. Vuosisuunnitelman tekemiseen muutama Sepon vinkki:
– mitä pidempi lepokausi, sitä pidempi peruskuntokausi
– peruskunto on tärkein osuus hevosen kunnon kehityksessä
– peruskuntoharjoitus ei ole rasittavaa vaan työskennellään aerobisella alueella
– erityisesti peruskuntovaiheessa kannattaa hyödyntää maastoja
– maastoharjoituksia esimerkiksi: kiipeily, kävely-ravi-pätkittely tai laukkatreeni mäessä rauhalllisessa tempossa ja hevosen oman tempovalinnan mukaan
– jos maastoja ei ole käytössä, voi tehdä puomi-kavalettitreenin vaikka maneesiin (kts. alta)

Viikko-ohjelma pitäisi suunnitella etukäteen ja seurata sen toteutumista harjoituspäiväkirjan muodossa. Näin jälkikäteisseuranta helpottuu. Seppo painotti sekä viikko- että vuosisuunnitelman tekemisen tärkeyttä, jotta hevosen treenaaminen on suunnitelmallista ja kehittyminen ylipäätään mahdollista.

Yleisö sai esittää Sepolle kysymyksiä. Tässä muutamia poimintoja.

Alkukäynnit – maasta vai selästä? Voi tehdä kummin vain, mutta! käynnin on oltava reipasta. Eli jos itse on hidas kävelijä, niin sitten selästä.

Jalkojen kylmäyksen merkityksestä. ELL Kristiina Ertola oli yleisössä ja vastasi yksiselitteisesti: ”Jalkojen viilennys on edelleen tärkeää”. Seppo täydensi vielä, että rankempien treenien jälkeen ehdottomasti kylmäys.

Ylipainoinen hevonen ja liikunnalla laihduttaminen. Seppo totesi että liikalihavuus on suuri ongelma hevosilla, vaikkakin kouluhevosten liiallinen massakkuus on onneksi saatu selätettyä. Ylipainoisella hevosella pohjien merkitys on vieläkin tärkeämpi. Pehmeällä pohjalla jalkoihin kohdistuva rasitus on liian suuri kun mukana on vielä ylipaino rasittamassa.

Pihatto vai ei. Pihatto on erittäin hyvä erityisesti kasvaville varsoille. Mikäli kisahevosta / rankassa treenissä olevaa pidetään pihatto-olosuhteissa, tulee huomioida riittävä jäähdyttely. Kaiken hikoilun tulee olla päättynyt ennen kuin hevonen viedään takaisin pihattoon (jälkihikoilun huomioiminen) ja hevosella kuiva loimi ja kuiva karva.

Kisaverryttelyaika on rajoitettu, miten verrytellä? Seppo kertoi muutamia vinkkejä, joilla voi saada hevosen verryteltyä ilman että käyttää varsinaisesti verryttelyaluetta. Ensimmäisenä aamuratsastus aamulla kotona jo ennen starttia. Toisena vinkkinä kävelyn määrän lisääminen, vaikka verryttelyyn ei mahtuisikaan (taluttaminen, kävely kilpailualueen ympärillä tai alueella). Loppuverryttelyn voi myös tehdä kotona kisojen jälkeen – kilpailun jälkeen lepo, syönti ja sen jälkeen palauttava verryttely.

Ja loppuun vielä oma kysymykseni: Onko hevonen oikeasti pakko klipata? Seppo kertoi että silloin aikoinaan kun hän kisasi suomenhevosella, sillä oli todella paksu karva vuoden ympäri ja silloin ei klipattu yhtäkään hevosta. Karva ei vaikuttanut hevosen suoritukseen eikä palautumiseen. Toki se hikoili ja hikoilu pitää ottaa huomioon, mutta klippaus ei ole pakollinen.

Ai niin, vielä se kavalettiharjoitus!

Sijoita kuusi kavalettia (max 60 cm) peräkkäin kaarevalle uralle. Kavalettien etäisyys toisistaan on in’n’out eli noin 3,3 – 3,5 metriä. Harjoitus kannattaa aloittaa maapuomeilla ja nostaa yksitellen kavaleteiksi edistymisen mukaan. Harjoitusta voi muokata niin, että välissä otetaankin yksi laukka-askel.

Kavaletteja ennen nostetaan laukka ja kavalettien jälkeen otetaan käyntiin. Harjoitus on siis intervallityyppinen: käynti – laukka – kavaletit – käynti jne.

Kiitos Sepolle aivan mahtavasta tietopaketista! Ja nyt ei kun treenaamaan!

Advertisements

2 Responses to “Seppo Laine 4.12. Ratsuhevosen kuntovalmennuksen perusteet”

  1. Jenni January 1, 2018 at 10:35 am #

    Kiva koostepostaus! Harmittaa, kun en itse ehtinyt paikan päälle. Seppo on kyllä osaava valmentaja myös näissä kuntoasioissa! Toki Klimken klinikkaakin olisi mahtavaa päästä joskus katsomaan 🙂

    • TKa January 1, 2018 at 10:59 am #

      Toivottavasti Seppo ehtii pitää myös jatkoluennon, siitä oli puhetta. On niin hyvä päästä kuuntelemaan ja ehtiä ajatuksen kanssa sisäistää juttuja!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: