Huhtikuun treenit

Uskomaton fiilis kun talvi on taas kerran selätetty! Huhtikuussa päästiin treenaamaan pääsääntöisesti sulissa olosuhteissa ja pääsiäisenä saatiin talvikengätkin pois. Kengityksessä Antti laittoi edelleen eteen pohjalliset, kun ne kerran toimivat niin hyvin Ceellä. If it ain’t broken, don’t fix it – tämä lausahdus pitää paikkansa edelleen. Oli muuten niin ihana kuulla Antin suusta, että huomaa kuinka hevonen on tyytyväinen – mikään paikka ei ole kipeä ja muutenkaan ei kiristä tai purista.

Ceen treenit huhtikuussa pitivät sisällään:
– valmennus, kouluratsastus 4 kertaa
– valmennus, esteratsastus 1 kertaa
– omat koulutreenit 6 kertaa
– omat puomi/kavaletti/estetreenit 5 kertaa
– maastoilua, ilman satulaa ratsastelua, talutusta 6 kertaa
– vuokraaja 4 kertaa
– täysin vapaa 4 päivää

Ceellä oli huhtikuun alussa hieroja. Ainut paikka mihin Cee vähän reagoi, oli pinnalliset vatsalihakset, mikä on ihan normaalia treenissä olevalle hevoselle. Selässä oli taas tapahtunut niin huima muutos, että Anneli varoitteli satuloiden tarkastuksen olevan viikkojen asia, ei kuukausien. Edellisen kerran satulaseppä Minna toppasi ne viime vuoden joulukuun alussa ja  onkin tulossa toukokuun loppupuolella tsekkaamaan mitä puolen vuoden aikana on tapahtunut. Edelleen toivon, että päästään pelkällä toppauksella, eikä tarvitsisi lähteä vaihtamaan satuloita.

Kiropraktikkohan on käynyt viimeisen kerran viime vuoden syyskuun puolivälissä (8 kk sitten) ja Cee on pysynyt tosi hyvänä pelkällä kuuden viikon välein tapahtuvalla hieronnalla, oikealla kengityksellä ja todennäköisesti myös paremmalla ratsastuksella. Vaatimustasoa on nostettu hiljalleen ja takaosan voimistamista tehdään ihan toden teolla.

Viimeisimmässä kouluvalkussa saatiin Empulta ohjeeksi, että kun ollaan kentällä, tehdään kunnolla, vaikka sitten lyhyemmän aikaa. Käydään esimerkiksi alkuverkat maastossa, jonka jälkeen treenataan lyhyesti kentällä, vaatien laatua ja loppuun lähdetään uudelleen maastoon. Eikä näitä tarvitse joka päivä tehdä, niissäkin less is more. Mutta laatua pitää nyt vaatia.

Ohjattuihin estetreeneihin ehdittiin vain kerran, joten niitä on pitänyt tehdä sitten itsenäisesti. Ihan älyttömän hyviä harjoituksia on kuitenkin saatu tehtyä ja tuntuu että olen saanut Ceenkin taas innostumaan. Silloin kun Cee etenee innolla, niin omakin säätäminen vähenee, mikä tarkoittaa ihan suoraan parempia hyppyjä.

Huhtikuu oli oikein hyvä treenikuukausi. Ja ihan älyttömän hyvä fiilis oli muutenkin, hyvän mielen harrastelua oli koko kuukauden ajan tarjolla.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggers like this: