Vuosi 2019 paketissa

Perinteinen vuosipostaus tiedossa eli mitä tapahtuikaan vuonna 2019…

Tammikuussa päästiin treenaamaan tosi hienosti – lunta oli maassa ja päästiin valmennuksiin seitsemän kertaa! Oli kyllä aivan huikeat fiilikset, vaikka pohjallisten takia joitakin kompromisseja pitikin tehdä. Tämä vuosi muuten startataan ilman pohjallisia. Saapi nähdä kadutaanko sitä päätöstä, jos ei lunta tulekaan, mutta pakkasta senkin edestä…. Painomittanauhan mukaan painoa tammikuun lopussa 550 kg. ADE-vitamiinia meni talvi- ja kevätkausi.

Helmikuu ei sitten ollutkaan niin hyvä treenikuukausi – pohjat oli jäiset/kovat ja valmennuksia peruttiin. Vain yksi kouluvalmennus mahtui koko kuukauteen. Onneksi oma loma osui helmikuuhun ja kaverit liikuttivat Ceetä paljon maastossa sinä aikana.

Maaliskuussa aurinko alkoi paistaa ja talvi väistyä. Valmennuksia saatiin kuusi! kuukauden aikana ja Cee tuntui todella hyvältä. Kaikki hissuttelu mikä oli ollut pakollista tuntui tuoneen voimaa ja ponnua askeleeseen. Maaliskuun alussa oli rokotus, joten pari päivää mentiin vähän kevyemmin.

Huhtikuussa jatkettiin edelleen pohjallisten kanssa, kuten oltiin menty koko talven ajan. Valmennuksetkin jatkuivat mukavalla tahdilla – kouluvalkkuja neljä, estevalkkuja yksi. Anneli kävi hieromassa Ceetä edelleen noin kuuden viikon välein ja saatiinkin hyviä uutisia selän suhteen – lihakset oli nousseet hienosti. Vain pinnallisissa vatsalihaksissa oli vähän kireyttä. Huhtikuussa tuli tehtyä myös itsenäisesti paljon ja fiilis oli hyvä kun päästiin tekemään!

Toukokuussa startattiin koulukisoissa HeB-ohjelma, tuloksena 61,8 prossaa. Cee oli todella huonon tuntuinen – painoi kädelle, puski pohjetta vasten, muoto oli ihan kauhea. Oltiin siis tulokseen tyytyväisiä, kun saatiin noin hyvät prossat fiiliksestä huolimatta. Cee täytti 12 vuotta ❤ ja pitkästä aikaa hypättiin rataa Helatorstain hyppelöissä. Satulaseppä Minna kävi tsekkaamassa molemmat satulat ja totesi, että selkä on levinnyt ja noussut, mutta molemmat satulat ovat edelleen ok pienillä viilauksilla. Toukokuu pättyi vastalaukka-euforiaan. Toukokuu oli suorastaan ihana treenikuukausi.

Kesäkuussa kävin katsomassa Kyran klinikkaa ja siitä sain taas hurjan paljon tsemppiä omaankin tekemiseen. Vaikka ratsukot olivatkin kansallisen ja kansainvälisen tason, on ratsastus kuitenkin samanlaista tasosta riippumatta. Kuukauteen mahtui jälleen hyvin valmennuksia – koulussa kolme ja esteissa kaksi. Anneli jäi äitiyslomalle, joten osteopaatti Tiina kävi hoitamassa Ceetä muutamaan kertaan (heinä- ja elokuussa). Lantion vinoutta hoidettiin pariin kertaan ja sitten Tiina totesi, että Cee on suoristunut niin paljon, että soittele jos tulee ongelmia – muuten ei ole tarvetta hoitaa. Vitamiinit vaihtui BE-vitamiiniin.

Heinäkuussa palattiin takaisin maan pinnalle – vesisadetta (eli liukkaita pohjia) ja paarmoja riitti. Kouluvalmennuksia pidettiin viisi ja niissä erityisesti vastalaukat oli huikeita. Estevalmennuksia ei saatu sopimaan kalenteriin, mutta omissa estetreeneissä sen sijaan ylitettiin pitkästä aikaa isompia esteitä. Cee raspattiin ja suu sekä posket olivat hyvässä kunnossa. Laidunkausi alkoi ja hypättiin myös Ceen kanssa omalla tontilla ensimmäiset maastoesteet!

Elokuussa valmentauduttiin kolme kertaa sekä koulussa että esteissä. Estevalkuissa päästiin menemään 70 senttisiä tehtäviä ja kouluvalkuissa tehtiin mm. sulkutaivutuksia ravissa. Laidunelämä jatkui ja Cee tuntui viihtyvän seepraloimensa kanssa laitumella. Ensimmäinen vuosi kun tajusin laittaa sille ötökkäloimen päälle… Kävin myös Niina Kirjorinteen luennolla/demoa seuraamassa aiheena Suomenhevosratsun biomekaniikka. Jälleen monta hyvää juttua oli kotiin viemisinä. Osteopaatti kävi kolmannen kerran elokuussa, eikä ole tarvinnut käydä sen jälkeen.

Syyskuussa startattiin koulukisoissa meidän ensimmäinen pitkän radan HeA-ohjelma! Saatiinpa vielä ensimmäisen kerran HeA-ohjelmasta yli 60 prossaakin, joten se oli hyvä startti se. Valmennuksia syyskuussa oli vain yksi (koulu), estevalmennuksia nolla. Kengityksessä laitettiin alle Shock Tamer -pohjalliset, joista Cee tuntui tykkäävän kovasti. Syyskuussa Cee söi MSM-kuurin ja Cavalorin Hoof Aidia purkillisen (syys-loka).

Lokakuussa jatkui valmennukseton kausi esteillä, kouluvalkkuja mahtui kuukauteen kolme. Treenit tuntuivat mukavilta ja helpoilta. Ceeltä jätettiin ruokinnasta pois kokonainen kaura ja Greenline/Lucerne-pelletti vaihdettiin EquiGlo 10 minute Beet -juurikasleikkeeseen. Muuten jatkettiin Krafftin Low Starch -väkkäreillä. Cee saa aamulla ja illalla litran väkkäreitä sekä puolisen litraa juurikasleikettä ratsastuksen jälkeen (vitamiinit ja elektrolyytti seassa).

Marraskuussa päästiin uuden estevalmentajan kanssa hommiin. Krista Nieminen kävi vetämässä meille treenit ja hypättiin Ceen kanssa pitkästä aikaa ihan esteen kokoisia esteitä. Vuoden ainut kakuttaminen kävikin juuri estetreeneissä, kun Cee kompastui esteen jälkeen ja meikäläinen tuli kuperkeikalla kaulan kautta alas. Talvikengät laitettiin alle heti marraskuun alussa ja pidettiin edelleen pohjalliset alla. Kenttä asetti haasteita jäätymällä ja sulamalla vuorotellen. Marraskuussa Ceetä alettiin loimittaa ulos jäätävillä vesisateilla. Sekä kauran pois jättämisellä että loimittamisella tuntui olevan huikea vaikutus Ceen olemukseen. Se tuntui rennolta ja letkeältä (aina kun päästiin tekemään kunnolla). Kouluvalmennuksia mahtui neljä ja itsekin aloitin uudelleen kuntosalilla käymisen. Marraskuu oli siis uudistumisen kuukausi.

Joulukuussa saapui meille laukaton kausi. Kenttä oli vuorotellen joko liukas (kun oli vielä pohjalliset) tai jäässä (kun pohjalliset oli otettu pois). Kengityksessä joulukuun loppupuolella nimittäin otettiin pohjalliset pois, jotta lumessa! päästäisiin tekemään kunnolla töitä. No aivan… Kouluvalmennuksiin päästiin kahdesti, estevalkkuja ei tietenkään voitu pitää kun kenttä oli huonossa kunnossa. Painomittanauhan mukaan painoa oli joulukuun lopussa 524  kg (eli vuoden aikana -26). Emppu sanoi hauskasti yhdessä kouluvalkussa, että Cee laihtuu valkun aikana sata kiloa, kun se tulee karvat pörröllään ja lähtee karvat kroppaa vasten, hikoiltuaan. 😃 Mutta siis muutenkin se on laihtunut, ollen kyllä sopusuhtainen edelleen.

Joulukuu oli kaiken kaikkiaan meille aika mollivoittoinen kuukausi. Iloa toi kuitenkin joulu ❤

Tilastoja vuodelta 2019:
– blogia kävi lukemassa reilut 23 000 yksilöllistä lukijaa
– fb-sivulla @aktiivicecilcee oli 377 seuraajaa ja postaukset tavoittivat kiinnostuneet noin 130 000 kertaa
– insta-seuraajia @tarjitak oli 511 ja kuvista tykänneitä reilut 25 000

Siispä kiitos teille kaikille meidän mukana elämisestä vuonna 2019! ❤

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

Create a website or blog at WordPress.com

Ylös ↑

%d bloggaajaa tykkää tästä: