Tag Archives: Aktiivi Cecil Cee

Pitäisikö kisata vai eikö pitäisi?

28 Apr

Kas siinäpä pulma.

Olin jo katsonut kalenterista kisapäivän. Saanut kisakaverinkin houkuteltua matkaan. Ja sitten iski (taas) se epävarmuus. Mitä jos Cee ei olekaan vielä valmis? Mitä jos mä sässin nyt kaiken työn mitä on tehty, sillä että mä roudaan sen puolivalmiina kisailemaan?

Ja sitten ilmestyi kisakalenteriin myöhäisempi päivä paikkaan, jonka mä tiedän olevan kiva. Ja paikka jossa Cee on jo käynyt. Ja paikka jossa ei haittaa, vaikka kaikki ei menis kuin Strömsössä. Ja ulkokenttä. Ja varmasti ihana tuomari.

Niinpä kisakausi startannee meidän osaltamme toukokuussa Suontaan 1-tason kisoissa (toivottavasti sinne tulee riittävästi ilmoja!). Näissä kisoissa on sama ohjelma (HeA:1) kuin viime vuonna ja tavoitteena onkin tietysti saada paremmat prossat kuin viimeksi 😀

Nyt kun asiat on alkaneet loksahdella paikoilleen, uskaltauduin katselemaan Kipaa muutenkin ”sillä silmällä”. JOS Suontaakse päästään kivasti ja päästään kivasti vielä poiskin, on kesälle useampikin kisapaikka mietittynä.

Meidän elämän ekat 2-tason kisat voisi olla Kangasalla heinäkuussa. Siellä on ainakin edellisinä vuosina ollut pitkän radan ohjelmat, eli senkin puolesta nämä kekkerit olisivat ekat tällä tasolla. Tavoitteena olisi saada hyväksytty tulos ja Happy Horse mennen tullen.

2-tasolla homma voisi jatkua elokuussa Pälkäneellä. Täälläkin pitkän radan ohjelmat, jos historia toistaa itseään. Sama tavoite kuin edellä – hyvillä mielin ja hyväksytty tulos. Kisapaikat on valikoitu aika pitkälti sen perusteella, että meiltä on kivan mittainen matka, eikä Cee toivottavasti väsähdä liikaa.

Kauden päättäjäiset voisivat koittaa Hollolassa syyskuussa. Suomenhevosten Hämeen alueen alumestaruudet (2-tason kisat) tanssitaan silloin. Ohjelmana on Helppo A FEI:n CCIP1* kenttäkilpailuohjelma poneille 2014. Jos näin pitkälle ylipäätään päästään, on tavoite jo saavutettu itselläänkin. Mutta siihen olisi kiva saada vielä kirsikka kakun päälle – hyväksytty tulos.

Siitä fiiliksestä kun aloin kirjoittaa tätä postausta maaliskuussa, on päästy aika pitkälle vaikka ollaan vasta huhtikuun lopussa. Henkisesti. Kyllä se Suomen kevät kovine tai vetisine pohjineen, heikkoine treenimahdollisuuksineen, imee sitkeimmästäkin sissistä mehut. Nyt kun aurinko paistaa ja pohjat on hyvät, alkaa vaikeammatkin asiat näyttää mahdollisilta ❤

Advertisements

Ceen vuosi 2017

4 Jan

Eikö se ole aika perinteistä että uuden vuoden alussa muistellaan vielä tovi edellistä vuotta 🙂 Niin mekin tehdään ja palataan hetkeksi vuoteen 2017.

[Kuva maaliskuulta.]

Pääasiassa vuosi kului treenaten ihan kotioloissa, mutta kolmet kisat mahtui vuoteen – yhdet koulukisat käytiin ”ulkonakin”. Upouusi traileri saapui alkuvuodesta, joten päästiin aloittamaan lastausharjoitukset. Omalla traikulla mentiin kisoihinkin ❤ Koulukisoissa vakiinnutettiin HeA-taso. Estepuolella Cee hyppäsi 90 senttiä osana jumppaa. Olisi varmaan mennyt saman ratanakin, jos olisi kokeiltu.

[Kuva toukokuun kouluharkkakisoista.]

Muita viime vuoden isompia juttuja oli, että heinäkuun puolivälistä lähtien Ceellä on käynyt kerran viikossa vuokraaja. Näin Ratsastaja pääsi aloittamaan joogaharrastuksen. Mieleen jäi myös alkuvuoden epämääräinen epäpuhtaus-episodi. Viitisen viikkoa Cee oli epämääräisen epäpuhdas – välillä oli, välillä ei. Mitään muuta vikaa ei löytynyt kuin kengitys, jota sitten muutettiinkin.

No mitä me sitten tehtiin:
– kouluvalmennuksia 42 kertaa
– estevalmennuksia 19 kertaa
– koulukisoissa 2 kertaa
– Cee estekisoissa lainakuskin kanssa kerran
– Cee ratsutus (esteet) 6 kertaa
– harjoituskisoja ja rataharjoituksia 4 kertaa
– omia treenejä, humputteluja, maastoiluja, talutuslenkkejä, vapaapäiviä, laiduntamista….

[Kuva toukokuun estekisoista.]

Mihin käytettiin euroja viime vuonna:
– traileri 10 500 euroa
– tallimaksut 5 130 euroa
– valmennukset ja ratsutukset 2 120 euroa
– varusteet (satuloiden toppaukset, hankinnat hevoselle ja itselle) 1 680 euroa
– kiropraktikko ja hieroja 880 euroa
– kengitys 730 euroa
– vakuutus 490 euroa (vakuutuksesta sain yhden eläinlääkärin käynnin takaisin)
– eläinlääkäri (rokotus, raspaus, alkuvuoden ongelmat) 460 euroa
– lisärehut 370 euroa
– jäsenmaksut, kilpailuluvat ja kisamaksut 300 euroa

Satuloita topattiin uusiksi, ruokinta vaihdettiin. Muutoksia Ceen henkilökunnassa tapahtui: uusi hieroja ja uusi kengittäjä. Estetreeneissä käytettiin myös toista valmentajaa.

[Kuva pääsiäiskuvauksista.]

[Kuva esteharkoista elokuussa.]

Cee otti viime vuonna taas harppauksen eteenpäin. Mun kanssa se hyppäsi noin 75 cm radan. Koottuja askellajeja alettiin kokeilla ja varsinkin laukassa saatiin aika makeita askelia aikaiseksi. Vähän lisää vaihteita askellajien sisällä saatiin haettua – isompia askeleita, pienempiä askeleita. Ihan superhieno vuosi, vaikka olikin vähän vastoinkäymisiä alkuvuodesta. Paljon siis odotuksia vuodelle 2018!

Tässä vielä videokooste viime vuodesta. Kaikki videomatsku ei mahtunut mukaan – otin joka kuukaudelta vain yhden videon mukaan. Kiitos kun olitte mukana meidän matkassa viime vuonna – toivottavasti viihdytte myös tänä vuonna!

Kiroa, toppinkeja ja hierontaa

10 Dec

Kiropraktikko Linda kävi hoitamassa Ceen 8.11. Oli hyviä uutisia mutta oli myös niitä ei-niin-hyviä. Otetaan hyvät uutiset ensin.

Lantio tuntui suoremmalta kuin aikaisemmin. Ilmeisesti kun oikeaa takajalkaa on nyt saatu hieronnalla ja sen jälkeisellä liikunnalla käyttöön, on liike tehnyt tehtävänsä. Jos on joku iso jumi kropassa, ei liike ole oikeanlainen kun sitä jumista paikkaa säästelee. Pikkuhiljaa se vaikuttaa koko kroppaan.

Ensimmäinen ei-niin-hyvä-uutinen oli että Ceelle on alkanut muodostua lapakuopat. Olen niitä itsekin aina silloin tällöin silmäillyt, mutta nyt kun ajan kanssa katselin, niin ihan selväthän ne oli. Eli satulat, jotka on topattu kolmisen kuukautta sitten, pitänee topata uusiksi….

Ceellä löytyi myös juminen kohta oikealta puolelta rintanikamien alkupäästä (eli sään edestä). Oikean puolen kaulanikamien loppuosa oli samoin vähän juminen. Tämä VOI tietysti johtua monesta asiasta – kuten vaikka ruunapoikien lempipuuhasta eli toisten härkkimisestä aidan välistä. Ei se kovin montaa toistoa vaadi kun vedetään päätä välistä pois kun toinen puraisee palasen naamasta. Ceeltä puuttuu tälläkin hetkellä palanen silmän yläpuolelta ja viimeisimpänä keskeltä turpaa. Mutta se voi johtua myös satulasta. Eli, toppausten tarkistus ensin ja sitten ihmetellään lisää.

Satulaseppä kävi 26.11. tarkistamassa satulat. Estesatula istui edelleen hyvin, eikä siihen tarvita muutoksia. Koulusatula sen sijaan oli muuttunut etupainoiseksi, kun uudet villat olivat tiivistyneet. Olin itsekin ollut tuntevinani etupainoisuuden, joten sepän lausunto vahvisti omia tuntemuksia. Plus Lindan havainto lapakuopista… Koulusatula siis lähti toppausten täydennykseen.

Topattu satula palasi muutaman päivän jälkeen ratsastukseen ja oli kyllä todella paljon paremman tuntuinen. Villoja lisättiin etuosalle ja aavistus takaosalle. Reilu viikko tästä eli 9.12. kävi hieroja hoitamassa Ceen normitapaan puolivälissä kiro-hoitoja.

Lihaksiston tilanne vasemmalla puolella:
– etuosa hyvä, ei reaktioita
– satulan alle jäävässä selän osassa etuosa on aukinainen ja reagoimaton
– satulan alle jäävässä selän osassa takaosa vaati käsittelyä (ns. tynnyriosassa kylkiluiden välissä/päälläl/alla oleva lihaksisto), tässä oli myös reagointia
– lapa oli hyvässä kunnossa
– vatsalihakset reagoivat hieman sen jälkeen kun tynnyriosaa oli käsitelty auki (pientä kiristystä)

Lihaksiston tilanne oikealla puolella:
– etuosa hyvä ja reagoimaton muuten, mutta sään etupuolella kohdassa jossa kolme eri lihasta kiinnittyy toisiinsa, oli pieni patti eli jumi jota hoidettiin (Cee nautti tästä todella paljon); kyseessä kuitenkin ihan normaali työstä johtuva jumi
– satulan alle jäävä selän osa hyvä
– lapa hyvä, kuten myös vatsalihakset
– takajalkaa käsiteltiin vain kevyesti

Seuraavaksi pitää avata syvät lihakset kunnolla eli oikea takajalka ja rungon päällä olevat lihakset. Se tulee aiheuttamaan jonkin verran kipua, eikä ole mielekästä ajoittaa hoitoa siihen kohtaan, kun on kovimmat treenit meneillään. Eli ajoitetaan hoito niihin päiviin, kun pohjat ovat kovat, eikä muuta voi kuin kävelyttää/kävellä.

Ruokintaa ja verianalyysia

29 Nov

Cee on nyt syönyt Sankari-rehua ja Prima-kivennäistä 18.10. lähtien eli puolentoista kuukauden verran. Näkyvin muutos on karvan kiilto. Ceellä tosin on karva kiiltänyt aiemminkin, mutta nyt se on jopa niin kiiltävä että joskus epäilee laittaneensa siihen showshinea unissaan 😀

Cee hankasi häntäänsä polttiaisten takia syksyllä aika voimakkaasti. Olin ajatellut, että rehu vaikuttaisi siihen enemmän kuin mitä on tehnyt. Tosin rehun syöttöhän tulisi aloittaa hyvissä ajoin ennen polttiaisaikaa, liian myöhään aloitettu ei varmaankaan enää vaikuta samalla tavalla. Joka tapauksessa, Cee hankailee vähän häntäänsä edelleen (todella vähän, mutta niin että jouhista sen näkee). Ensi vuonna onkin mielenkiintoista nähdä, miten rehu vaikuttaa vaiko ei lainkaan.

Ceen sapuskat tällä hetkellä jakaantuu kolmeen ruokintakertaan (heinät neljä kertaa päivässä). Tässäpä nämä määrät.

Aamu:
1 litra kauraa
1 litra Sankaria

Ratsastuksen jälkeen:
1 litra Greenlinea (kunhan Raisio Agron toimitus tulee, niin tähän vaihtuu Pure Alfa)
1 painallus Chevinalia
(psyllium toistaiseksi)

Ilta:
1 litra kauraa
1 litra Sankaria
pieni määrä Prima-kivennäistä täydennykseksi
valkosipulirouhetta
ruusunmarjarouhetta
elektrolyyttiä (Cee saa joka päivä elektrolyyttitäydennystä, hikipäivinä enemmän, muuten sitten vähemmän)
pellavarouhetta liotettuna
porkkanoita ja pari palaa leipää jauheiden alla

Eläinlääkäri kävi ottamassa pienen verenkuvan hampaiden raspauksen yhteydessä. Jos muistatte vuosi sitten, niin Ceellä oli ravinnosta johtuva anemia, joka parani kuukauden vitamiinikuurilla (Chevinal) ja jatkamalla Greenlinen syöttämistä. Ero vuosien välillä oli hyvin pieni, tänä syksynä oli paremmat arvot ilman Chevinalia ja niin että mysli oli vaihtunut Sankariin. Mutta ero oli tosiaan hyvin pieni.

Marraskuu 2016 verikoe.

Marraskuu 2017 verikoe.

Lääkäri siis määräsi vitamiinikuurin tuttuun tapaan. Itse päättelin että myös psyllium-kuuri on nyt syytä antaa, jos ravintoaineiden imeytymisessä on ongelmia hiekan vuoksi. Molemmat kuurit alkoivat viime lauantaina eli tänään oli viides päivä. Cee on ollut täynnä energiaa kuin ilmapallo nyt muutaman päivän. Tarkemmin kun muistelin niin sama juttu taisi käydä viime vuonna vitamiinikuurin aloittamisen yhteydessä. Cee on esittänyt kaikenlaisia kevätjuhlaliikkeitä ja nopeita muuveja sekä kentällä että kentän ulkopuolella. Jos Ceehen vaikuttaa rauhoittava vahvasti niin vaikuttaa kyllä vitamiinitkin 😀 Hieno Cee ❤

Puomi-kavalettiharkkaa itsenäisesti

12 Nov

Nyt kun kelit kerran sallivat, on syytä kuluttaa kentän pohjaa ja roudata puomeja aina kun mahdollista. Vähän sama kuin hankitreenin kanssa – sitä tehdään aina silloin kun on hankea (eli harvoin).

Eilen lauantaina, pienessä tihkusateessa, kannoin kentälle kuusi tolppaa ja seitsemän puomia. Alla olevassa kuvassa näkyy tehtävien asetelma. Maapuomeja olisi voinut olla enemmän, mutta en jaksanut pelkästään itselleni kanniskella niitä enempää.

Maapuomit oli ravietäisyydellä, noin 120 cm päässä toisistaan. Kavalettien korkeus oli ehkä 40-45 cm eikä niissä ollut maapuomia, ainoastaan yksi kannattimille nostettu puomi kussakin tolppaparissa.

Ensimmäisenä varsinaisena harjoituksena tulin ravissa maapuomeja kummastakin suunnasta. Vaihdoin joka kerran jälkeen suuntaa. Alla olevassa kuvassa näkyy linja mitä pitkin menin (vasemmassa kierroksessa maapuomeille ja suunnan vaihto oikeaan). Muutaman sujuvan kerran aloin ottaa käyntiin suunnilleen ohittaessani poikittaista kavalettia ja muutaman käyntiaskeleen jälkeen taas ravia.

Cee oli todella innoissaan jo heti näistä ravipuomeista eikä oikein meinannut malttaa ravata niiden yli rauhassa. Se yritti muutaman kerran jopa tulla laukalla ulos toisesta puomista 😀

Tokana harjoituksena ravipuomien jälkeen nostettiin vastalaukka, jossa tehtiin isohko voltti, jatkettiin laukkaa noin kentän lyhyen sivun keskelle, missä takaisin raville. Samalla siis tuli tehtyä suunnanvaihto. Alla olevassa kuvassa vasemmasta kierroksesta maapuomit ravissa, heti niiden jälkeen oikean laukan nosto, jossa voltti ja sitten laukkaa toiseen päähän kenttää – raville, maapuomit, vasen laukka jne.

Tässä kohden Cee alkoi käydä jo aika lämpimänä ja yritti ennakoida minkä laukan halusin sen nostavan. Tuli siis kaikenlaisia laukkoja ennen kuin se alkoi taas keskittyä tehtävään. Yhden kerran jouduin ihan pysäyttämään sen ja sanomaan että huhuu, täällä on ratsastajakin selässä.

Kolmas tehtävä oli sama muuten kuin edellinen, mutta nyt mentiin kavaletin yli. Pari ekaa kertaa meni aika kiemurrellen (oma katse jäi vaeltelemaan jonnekin), mutta sitten loput meni tosi hyvin.

Seuraavassa harjoituksessa jätettiin jo maapuomit rauhaan ja tehtiin ihan vaan laukkaharjoituksia. Tässä alla olevassa piirroksessa tultiin sisään oikeassa kierroksessa, jossa ylitettiin poikittainen kavaletti ja toinen pitkän sivun kavaleteista. Sitten loivalla kaarteella suunnanvaihto vasempaan (ja laukanvaihto), josta poikittaiselle kavaletille. Kavaletin jälkeen nyt toinen pitkän sivun kavaleteista ja taas suunnan ja laukanvaihto.

Cee oli tässä oikein kivan tuntuinen, mutta itse jäin ehkä vähän himmailemaan. Se mikä oli plussaa, oli että vaikka tultiin pari kertaa kauas, niin pohkeesta Cee lähti eteen ja kavaletin yli puhtaasti ❤

Viimeisenä tehtävänä tulin niin vaikeata harjoitusta, että unohdin jossain välissä miten sitä pitikään tulla ja päädyin vain hyppelehtimään kavaletteja epämääräisistä suunnista 😀 Tässä kohden tätiratsastaja olisi tarvinnut jonkun muistuttamaan mitä pitikään tehdä.

Oikeassa laukassa poikittainen kavaletti, laukanvaihto joko kavaletin päällä tai heti sen jälkeen. Toinen pitkän sivun kavaleteista ja pääty-ympyrän kautta kohti poikittaista kavalettia, nyt vasemmassa laukassa. Laukanvaihto oikeaan ja sen jälkeen toinen pitkän sivun kavaleteista jne.

Cee oli harjoituksissa oikein mukavan tuntuinen. Vähän jäi terävyyttä puuttumaan lopun tehtävissä, varmaan itsestäni johtuen. Olisin tarvinnut siinä kohden jonkun muistuttamaan että siellä pitäisi tehdäkin jotain – niin kuin esimerkiksi ratsastaa. Mutta hyvä mieli jäi molemmille harkoista!

Ihan kiva

7 Oct

Eilisessä kouluvalkussa Cee oli “ihan kiva”. Se näytti ulospäin hyvältä – muoto oli hyvä ja tasainen, se mennä porskutti eteenpäin nätin näköisenä suklaasilmänä. Mutta. Se ei tuntunut niin hyvältä kuin olisin toivonut.

Cee oli torstaina ollut jäykkä ja haluton taipumaan. Niinpä se oli asia, johon valmennuksessa paneuduttiin heti alusta alkaen. Tehtiin töitä keskiympyrällä ja välillä pienemmillä ympyröillä. Tehtiin ravissa avotaivutuksia ja voltteja. Tehtiin kulmat huolella ja niin että niissä piti taipua.

Vähitellen Cee alkoi tuntui taipuisammalta, mikä oli tietysti kiva juttu. Mutta se tuntui edelleen epämääräisen ei-kivalta. Se ikään kuin ravasi “suorin jaloin”. Ceen askel on yleensä aika keinuva ja joustava jo heti alusta lähtien. Nyt tuntui että se meni etujalat pökkelöinä eteenpäin. Emppu sanoikin valmennuksen lopussa että sen lavat eivät liikkuneet niin hyvin kuin ovat viime aikoina liikkuneet. Siitä se tunne selkäänkin sitten tietysti johtui.

Laukassa Cee oli kyllä muuten kiva, mutta painoi jonkin verran kädelle. Uskallan sanoa että suomenhevokseksi vähän 😀 mutta Ceen kohdalla se oli enemmän kuin normaalisti. Se kyllä kantoi itsensä kivasti kun katsoin videota, mutta ehkä sitten jäin itsekin taas vanhaan tapaani kannattelemaan sitä. Pitelin jalalla ja kannoin kädellä. Argh.

Vastalaukat sen sijaan olivat upeat. Onneksi saatiin ne videolle. Ne eivät olleet niin hienot kuin viimeksi, mutta aika liki yhtä hyvät. Kaiken kaikkiaan Cee oli “ihan kiva” oikein kiva – se on kehittynyt huimasti. Jotta saa perspektiiviä asioihin, pitää katsoa vanhoja videoita, joissa se on etupainoinen, liikkuu pitkässä muodossa, niska ei ole ylin kohta, se ei kanna itseään, sen takajalat jäävät kauas taakse….

Cee oli ihana ❤

Tässä video valkusta. Kiitos Oili-murulle, että jaksoit kuvata ❤ Videota on noin 20 minuuttia, mutta se on kuvattu puhelimella ja pimeässä – ei siis ole kovin korkealaatuinen mutta mutterista saa kuitenkin HD-tasoiseksi. Yksilövalmennus kestää 30 minuuttia, joten lähes kaikki harjoitukset on videolla nähtävissä.

Kouluvalmennus (video)

28 Aug

Perjantaina oli jälleen kouluvalmennus normaaliin tapaan. Torstaisen hyppysession jälkimainingeissa mietin, että kuinkahan Cee jaksaa ponnistaa koko 45-minuuttisen valmennuksen. Jaksoi se ihan ok, tosin vasen laukka oli jo aika väsyneen oloinen eikä ponnistus ollut niin ilmava kuin oikeassa.

Vasenta laukkaa ihan lopussa.

Kaveri otti lyhyet pätkät videota ihan valmennuksen lopusta. Niinpä niistä meidän highlighteista ei nyt ole todistusaineistoa… Kaikki huonolaatuiset kuvat on myös kuvankaappauksia, joten pahoittelen silmävammoja 😀

Cee oli aika kiva heti valmennuksen alusta alkaen. Se pyöristyi mukavasti ja alkoi taipuakin hyvin. Uudet kuolaimet oli ekaa kertaa suussa, joten Ceen reaktio myös niihin vähän jännitti. Kuolainkin tuntui toimivan hyvin, joten ihan hyvältä ostokselta se vaikuttaa.

Alkuun työskenneltiin kevyessä ravissa pääty-ympyrällä ja haettiin pyöreyttä sekä taipuisuutta kumpaankin kylkeen. Jatkettiin vielä työntämällä sisätakajalkaa hevosen alle niin, että lavan annettiin jopa vähän luistaa ulospäin. Pääasia oli että sisätakajalka astuu alle – vähän väistättäen hevosta ulospäin ja haluten että lapa liikkuu isosti. Tämäkin edelleen kevyessä ravissa. Cee tuntui aika kivalta tässä ja kevyeltä kädelle.

Ravailua.

Harjoitusravissa jatkettiin vielä samaa eli pyrittiin jumppaamaan Cee mahdollisimman taipuisaksi kyljistään. Itselläni harjoitusravissa tulee esille helmasyntini eli ohjan lipsuminen pidemmäksi. Mutta nykyään olen itse alkanut jo huomata milloin ohja on liian pitkä ja ehdin jopa joskus ottaa lyhyempää ohjaa ennen kuin valmentaja huomauttaa siitä.

Laukkatyöskentely jatkoi vakioteemaa eli saada Cee kantamaan itsensä, mutta niin että laukassa on pomppua, energiaa. Emppu sanoo usein, että Ceessä on kuin kaksi hevosta – se ihan kiva ja sitten se todella hieno. Luonnollisesti tähän todella hienoon pyritään, mutta (ihan aina) ei edes joka kerta siihen päästä.

Vielä vähän laukkaa.

Loppuun tehtiin vielä koko uralla avoja pitkillä sivuilla, kulmat erityisen hyvin ratsastaen ja lyhyelle sivulle aina suoristaen, sekä laukassa että ravissa. Kulmissa Ceetä pitää vähän auttaa, jottei se valahda etupainoiseksi. Ulko-ohja on siis todella tärkeä apu tukemassa, samalla kun istunta pyytää Ceetä nostamaan etuosaansa. Ihan kohtuullisesti olen tämän oppinut, mutta eihän sitä aina muista (eikä ehdi 😀 ).

Muutaman kerran tultiin ravissa vielä keskihalkaisijalle, jossa Cee alkuun kiemurteli vähän. Tultiin niin monta kertaa, että hevonen ravasi suoraa linjaa. Helpoiten tämä onnistuu Ceellä kun antaa sen tulla vähän vauhdikkaammin – voima ei ihan riitä vielä kaarroksen jälkeen tulla linjan alkua suoraan jos kovin “koottuna” tullaan.

Loppuraveja.

Loppuraveissa Ceen askel tuntui aivan ihanalta ❤ Joustavalta ja keinuvalta ❤

Valmentajan ohjeena oli olla tarkkana laukan kanssa. Helposti se jää ponnettomaksi (minkä näkee videoltakin, se on kaukana meidän hyvästä laukasta). Toki tässä hevonen oli jo väsähtänyt, joten seli-seli, sekin vaikutti. Cee on kuitenkin niin raskasrakenteinen, että se joutuu laukkansa eteen tekemään paljon töitä.

Ja tässä se erittäin lyhyt videokin.