Tag Archives: Aktiivi Cecil Cee

Kuvia, kuvia, kuvia…

22 Aug

Treenit on alkaneet pyöriä hyvin ja fiilis on ollut aivan loistava. Cee tuntuu paljon reippaammalta nyt kun on tullut viileämmät kelit. Omasta mielestäni ollaan taas päästy eteenpäin ja kovasti tekisi mieli päästä esittämään taitoja valkoisten aitojen sisäpuolelle. No, kyllä sekin aika vielä koittaa! Uskotaan siihen!

Kaivelin tähän vähän kuvia vuosien varrelta. Jokaisessa kuvassa Cee on aivan ihana, mutta on siitä kyllä kasvanut komea ruuna ❤

[Maaliskuu 2013.]

[Kesäkuu 2013.]

[Syyskuu 2013.]

[Helmikuu 2014.]

[Kesäkuu 2014.]

[Lokakuu 2014.]

[Helmikuu 2015.]

[Toukokuu 2015.]

[Elokuu 2015.]

[Marraskuu 2015.]

[Maaliskuu 2016.]

[Toukokuu 2016.]

[Heinäkuu 2016.]

[Marraskuu 2016.]

[Maaliskuu 2017.]

[Toukokuu 2017.]

[Heinäkuu 2017.]

Kesäkuukausien harjoitukset

10 Aug

Kesä- ja heinäkuussa harjoituksia on ollut haittaamassa useampikin asia. Laidunkausi on ollut kuumimmillaan, joten osa hevosista oli useamman viikon pois kuvioista (vähemmän valmentautujia = ei valmennuksia). Kesä on myös kisojen ja kaikkien muiden tapahtumien aikaa, joten ne syövät tehokkaasti lähes puolikkaita viikkoja pois kalenterista. Niinpä näiden parin kuukauden harjoitukset ovat olleet aika paljon oman viitseliäisyyden varassa – minkälaisia harjoituksia olen itse suunnitellut ja toteuttanut.

Tässä listausta mitä parina kuukautena ollaan tehty:
– itsenäisiä kouluratsastusharjoituksia 14 (osa näistä lyhyempiä kuin toiset ja osa ei-niin-vakavasti-otettavia-harjoituksia)
– kouluvalmennuksia 6
– itsenäisiä puomi-/esteharjoituksia 7
– estevalmennuksia 4
– humputtelua ilman satulaa tai muutoin vaan haahuilua 8
– maastossa 11
– vapaapäiviä 8
– vuokraaja 3

Kirjoitan Ceen omaan mustaan kirjaan joka päivältä mitä ollaan tehty, miten pitkä harjoitus on ollut plus vielä mitkä fiilikset on jääneet. Poimin tähän muutaman päivän selostukset ja harjoitusten kuvaukset.

maanantai 5.6. Cee oli niin pehmeän tuntuinen, että se tuntui melkein liian hyvältä ollakseen totta. Tuli jopa vähän tyhjä olo, kun se oli niin kevyt ja nöyrä. Toisaalta siis kaikki hyvin 🙂

maanantai 26.6. Vettä tuli kuin aisaa! Kenttä oli iso uima-allas, silti kaikki askellajit läpi ja n. tunnin ratsastus. HYVÄ ME!

perjantai 7.7. Kouluvalkku 30 min /yksilö. Cee oli aivan MAHTAVA! Kantoi itsensä hienosti ❤ ❤ ❤ Alkoi tehdä mieli lähteä kisoihin 🙂

tiistai 18.7. 1,5 tunnin kävelymaasto (lyhyt ravipätkä). Cee oli reipas – paljon autoja, peräkärryjä, postilaatikoita ja kiviä 🙂 ei haitannut mikään, vaikka mentiin ihan uutta reittiä.

lauantai 22.7. Estevalmennus noin 1 h 15 min. Cee oli aivan mahtava ❤ ❤ ❤ Hypättiin lopussa rataa 70 – 75 cm korkeudella. Harjoitus sopi Ceelle tosi hyvin. Ihana Cee ❤ ❤ ❤

sunnuntai 23.7. Maastossa X kanssa. Kaikkia askellajeja mutta myös TOSI vauhdikasta laukkaa. Ihan maasto, ihana ilma, reippaat hevoset, hyvä seura!! Cee oli hyvällä tuulella!

Kaiken kaikkiaan kesä- ja heinäkuu on menty aika rennolla asenteella. Ollaan tehty määrällisesti ehkä vähemmän, mutta vaadittu vähän enemmän laatua. Vasta viime viikolla (elokuussa) ollaan aloiteltu koulukisoja varten kouluohjelman treenit tauon jälkeen. Tosin täytyy sanoa, että vastalaukat olivatkin sitten ihan parhaat mitä ollaan tähän mennessä saatu aikaiseksi ❤

Maastossa (video)

30 Jul

Sunnuntai ja perinteinen maastopäivä. Tosin tällä kertaa maasto venyi alkuiltaan, sillä olimme päivällä kuvaamassa Suomen valovoimaisinta suomenhevosta Muistin Poikaa. Siitä sitten lisää myöhemmin kuvien muodossa 🙂

Virittelin pitkästä aikaa kypäräkameran kiinni maastoon, joten nyt pääsette kyytiin yhdelle meidän vakioreiteistä. Tämä on mukavan pituinen, reilun kolmen vartin maasto. Siihen mahtuu kaikkia askellajeja sopivassa tempossa. Kamera meni näemmä vähän vinoon, mutta jos joku haluaa katsella minkälaisia maisemia meillä päin on, niin siihen video soveltuu.

Cee oli tänään vähän tahmea. Ihan lopussa vasta vauhtia löytyi edes vähäsen. Taisi laidun painaa mahassa – tai sitten kuumuus vaikuttaa. Hevoset oli ihan kuumissaan maastolenkistä, vaikka lämpöä oli vain noin 21-22 astetta ja suurin osa reitistä on varjossa. Mutta kosteutta oli sitäkin enemmän. Molemmat hevoset pääsivätkin pesulle ratsin jälkeen.

Tässä kahdeksan minuuttia videota jänisnopeudella 🙂 Leppoisaa sunnuntai-iltaa!

Ceen treeniohjelma

28 Jul

Viikko-ohjelma on elänyt aikojen saatossa ja joskus tulee hetkiä jolloin mitään ohjelmaa ei noudateta vaan humputellaan viikko menemään miten sattuu 🙂 Pääsääntöisesti kuitenkin Ceen kanssa pyritään tekemään monipuolisesti juttuja viikon aikana, maastakäsittelystä maastolenkkeihin ja kaikkea siltä väliltä. Riikka toivoi postausta siitä, mitä Ceen kanssa tehdään ja miksi. Tässä siis tekstiä siitä aiheesta.

Vapaapäivä

Tämä päivä on hevosen viikko-ohjelmassa hyvä pitää, niin sanotaan. Nuorella hevosella vapaapäivät ovat välttämättömiä kuten myös raskasta työtä tekevillä. Harrastepuksulla vapaapäivä tarkoittaa kuitenkin enimmäkseen liikuttajan vapaapäivää 😉 Vapaapäivä voi meillä tarkoittaa täysin vapaata, jolloin Ceen kanssa ei ihminen tee muuta kuin vie tarhaan ja tuo pois tai käy laitumella lisäämässä ötökkämyrkkyä. Vapaapäivä voi olla myös esimerkiksi talutuslenkki riimulla. Cee tykkää tehdä töitä ja se kyllästyy helposti, joten se mieluusti lähtee vaikka vain puolen tunnin talutuslenkille tai ilman satulaa humputtelemaan. Vapaapäivä voi olla myös kiropraktikon hoidon tai raspauksen tai rokotuksen vuoksi.

Kouluratsastus

Ratsastajan päälajin vuoksi Cee pääsee tekemään koulukiemuroita kerran viikossa valmennuksessa ja sen lisäksi itsenäisissä harjoituksissa. Kouluratsastuksen tarkoitus on saada hevosesta elastinen ja joustava eli aika paljon tehdään perusjumppaa. Jumppa tarkoittaa taivutteluja ja liikettä avaavien harjoitusten tekemistä. Valmennuksissa haetaan kunkin tason mukaista muotoa (esim. nyt helppo a -tason mukaista muotoa) ja suoritusvarmuutta tason mukaisiin vaatimuksiin (esim. nyt vastalaukat). Kouluratsastusta kentällä tehdään 2-3 päivänä viikossa.

Esteratsastus ja puomityöskentely

Cee tykkää puomiharjoituksista ja estehyppelyistä kuin hullu puurosta kuten sanonta kuuluu. Valmennukseen ei päästä edes kerran viikossa, ehkä keskimäärin joka toinen tai joka kolmas viikko. Niinpä puomit ja esteet ovat pääsääntöisesti omien harjoitusten varassa, joita on viikossa 1-2 kertaa. Enimmäkseen näissä harjoituksissa haetaan voimaa takaosaan ja siirtymisiin, ykköslajia silmällä pitäen. Oma suosikkiharjoitukseni on ravipuomit, jonka jälkeen laukannosto, puomin tai esteen ylitys, jonka jälkeen laukkaa eteenpäin reilussa temmossa. Tästä taas siirtyminen takaisin raviin jne.

Maastoratsastus

Maastoon lähdetään 1-2 kertaa viikossa. Maastolenkki voi olla rauhallista käyntiä tai vauhdikas, vähän sen mukaan millä porukalla ollaan liikkeellä vai jopa yksin. Porukalla liikuttaessa mennään nuorimman/kokemattomimman vauhdin mukaan. Usein Cee on kuitenkin vetohevosena, jo senkin vuoksi että jos tulee “hätätilanne” niin saadaan porukka pysäytettyä tehokkaasti. Tällä hetkellä meillä on pieni pula maastovarmoista porukkahevosista – aika monella ongelmana on se, että ei saada pidettyä hevosia vauhdikkaassa menossa jonossa peräkkäin. Niinpä vauhtimaastoja tehdään aika paljon itsenäisesti, tosin silloin ei päästä ihan huippuvauhteihin vaan niihin kaivataan ainakin toinen hevonen mukaan.

Maastoilulla on parikin eri tarkoitusta. Ensimmäinen on se, että Cee jaksaa taas työskennellä kentällä kun se on päässyt tuulettamaan päätänsä metsään. Toinen tarkoitus on hevosta kehittävä liikunta maastoillen. Liikettä avaavaa laukkaa pääsee tekemään kunnolla vain suorilla maastoreiteillä. Myös kuntoa saadaan kohotettua tehokkaasti pidemmillä laukkapätkillä ja tasapainon kehittymistä voi tukea ravaamalla ja laukkaamalla alamäkiä.

Maastakäsittely

Maastakäsittelyä on jokainen hetki minkä talutat hevosta, käsittelet sitä karsinassa tai käytävällä, annat sille lääkettä tai vaikkapa peset sitä. Kaiken tämän normaalin toiminnan lisäksi voi tehdä erikseen maastakäsittely-harjoituksia, kuten kentällä taivutuksia ja väistöjä, puomi- tai siirtymäharjoituksia. Ceellä tein alkuaikoina paljonkin maastakäsittelyä vielä erikseen, koska se oli jonkinlainen jyrä tullessaan. Nykyään talutusta tulee harjoiteltua lähinnä silloin kun siirrytään laitumelle/takaisin. Jos on todella huono keli tai on itse niin väsynyt ettei muuhun kykene, voidaan mennä kentälle pyörähtämään muutama kierros ja tehdä väistöjä, voltteja, peruutuksia jne. Maastakäsittelyä siis 1-2 kertaa viikossa laidunkaudella, muina aikoina 2-3 kertaa kuukaudessa.

Humputtelu

Tähän kategoriaan kuuluu mm. ilman satulaa ratsastus, jota tuli tehtyä satuloiden toppauksen aikana enemmän kuin laki sallii 😀 Keskimäärin ilman satulaa menen noin joka toinen viikko. Kovilla pakkasilla useammin. Humputtelulla on suuri merkitys ratsastajan pääkopalle mutta myös Ceelle, sillä silloin yleensä tehdään paljon istunnan avulla työskentelyä. Väistöt ja taivutukset, pysähdykset ja peruutukset tehdään vain istunnan avulla. Niinpä ilman satulaa ratsastus herkistää hevosta mukavasti ja tästä on taas apua mm. ykköslajissa eli kouluratsastuksessa.

Tässä yksi Ceen esimerkkiviikko:
* maanantaina vapaapäivä
* tiistaina maastolenkki satulalla (käyntiä), kesto 1,5 tuntia
* keskiviikkona puomeja ja esteitä itsenäisesti, noin tunti
* torstaina kouluratsastusta itsenäisesti, noin tunti
* perjantaina kouluvalmennus, valmennuksen kesto 30 min, itsenäiset alku- ja loppuverkat
* lauantaina estevalmennus, kesto tunti ja vartti
* sunnuntaina maastolenkki, kaikki askellajit läpi, noin tunti

Pohkeen vaikutus laukkaan

22 Jul

Ratsastin torstaina itsenäisesti kentällä. Vasen pohje kaikui taas kuuroille korville. Työstin sitä kuitenkin sitkeästi uudelleen ja uudelleen ja lopussa vasen pohjekin alkoi mennä perille. Lähes tunnin ratsastuksesta 5 minuuttia tuntui hyvältä. Näissä ristiriitaisissa tunnelmissa lähdettiin viikottaiseen kouluvalmennukseen perjantaina.

Kerroin Emilialle tästä torstaisesta ongelmasta, joten lähdettiinkin heti alkuravien jälkeen työstämään sitä. Kierros siis vasempaan suuntaan ja tekemään väistöjä pois vasemmasta pohkeesta (oikealle), kevyessä ravissa. Väistettiin jopa takaosaa edelle, jotta saatiin takajalat oikeasti väistämään pohjetta.

Alkuravailua.

Alkuun Cee punkesi samalla tavalla pohjetta vasten kuin torstainakin. Lisättiin sitten väistön perään heti voltti, jossa taivutettiin liioitellen sisäpohkeen (vasemman) ympärille. Voltilla edelleen siirrettiin pohkeesta takajalkoja ulospäin ja etuosaa sisälle päin. Varmistuen siitä, että kaula ei taivu liikaa – tämähän on myös Ceen perisynti vasempaan suuntaan.

Ravailua vieläkin.

Ihan jo muutaman toiston jälkeen vasen pohje alkoikin löytyä ja pystyin vaikuttamaan pienillä avuilla. Tuli ihan superhyvä fiilis. Tästä tulikin oivallus (vai muistutus), että kun Ceellä puoliero on kuitenkin näin iso, niin sitä vasenta on vaan työstettävä eri tavalla kuin oikeata.

Takajalkaa alle.

Toistettiin sama homma oikeaan kierrokseen (väistö vasemmalle) joka vahvempana puolena meni heti alusta alkaen valtavan hienosti.

Väistöä vasemmalle.

Siirryttäessä laukkatyöskentelyyn se isoin oivallus vasta tulikin! Miten suuri merkitys olikaan sillä että oli heti alkuun käyttänyt aikaa vasemman puolen suoristamiseen/taivuttamiseen! Vasen laukka oli vain hiuksenhienosti huonompi kuin oikea (vaiko jopa parempi kuin oikea?!), vaikka aikaisemmin siinä on ollut aikamoinen ero.

Oikea laukka eli ns. vahvempi laukka.

Vasen laukka eli ns. heikompi laukka.

Sain Ceen heti hyvin pohkeen eteen ja eteenpäinpyrkimys oli todella hyvä. Pääsin siis työstämään laukan laatua ihan heti.

Mielestäni paras kuva valkusta.

Perisyntini ohjien lipsuminen pidemmiksi näyttäytyi myös valmennuksen aikana. On se kumma kuinka niitä ohjia ei saa pidettyä käsissä vaikka siitä sanotaan (ja monta kertaa)…

Pitkällä ohjalla tsumpailua.

Valmennus toi paljon ajateltavaa ja olin todella tyytyväinen. On ihanaa, että olemme Ceen kanssa saaneet valmentajan, joka jaksaa puurtaa meidän perusongelmien kanssa. Tämän valmentajan kanssa ollaan tähän mennessä päästy HeD-tasolta HeA-tasolle, hitaasti mutta varmasti. Jos olisin itse parempi ratsastaja, olisi Ceekin varmasti kehittynyt nopeammin. Nyt ollaan opeteltu asioita yhdessä, osin kantapäänkin kautta.

Loppuravailua.

Kaikki postauksen kuvat (c) Tilves photography.

Kouluvalmennus perjantaina

16 Jul

Onnen päivä koitti viime viikon keskiviikkona kun sain hakea satulat toppauksesta kotiin. Ensimmäisenä testiajoon lähti koulupenkki torstaina, koska perjantaina oli jo kouluvalmennus.

Ensimmäinen tuntuma topattuun satulaan oli kummallinen. En saanut aikaiseksi hyvää istuntaa mitenkään! Ceekin tuntui kummastelevan, eikä liikkunut mihinkään. Olin aivan epätoivoinen torstain ratsastuksen jälkeen – oliko satulasta tullutkin epäsopiva vaikka haettiin nimenomaan hevoselle parempaa istuvuutta toppauksella?

Perjantaina laittelin koulusatulaa Ceen selkään kun huomasin että jahas – jalustimet olivat väärin päin kiinni satulassa. Minullahan on kummassakin satulassa Sprengerin Bow balance -jalustimet, joissa on merkittynä kummalle puolelle jalustin kuuluu. No ne olivat ristissä. Innoissani olin torstaina laittanut ne väärin päin. Huonolle istuintuntumalle löytyi siis osasyy.

Kuvassa Bow balancet esteillä tositoimissa.

Aloin laittaa satulavyötä kiinni ja huomasin että kappas – etummainen vastinhihna olikin pujotettuna ns. standardihevosen mukaan eli tuli satulan alta siiven päälle. Ceellä etummainen vastinhihna kulkee aina kokonaan satulan alta, jotta siiven etuosa jää vapaaksi ja lapa pääsee liikkumaan paremmin. Huonolle liikkumiselle löytyi siis osasyy.

Viimeisen satulavyön kiristyksen tein myös vasemmalta puolelta enkä oikealta kuten torstaina. Aloin jo kiristää sitä oikealta kun tuli tunne että nyt satula kyllä vähän valahtaa siihen suuntaan. Löysäsinkin vyön takaisin ja kiristin vasemmalta puolelta ja satula tuntui pysyvän suorassa.

Lähdin kouluvalmennukseen paremmin mielin, sillä nyt uskoin että homma voisi toimia vähän paremmin kuin edellisenä päivänä, näillä pienillä muutoksilla. Valmentaja Emilia katsoi että satula makaa vähän alhaalla (vaikka siinä on karva välissä) mutta muuten näytti olevan ok. Satulan toppaushintaan kuuluu täyttötoppaus 1-3 kuukauden päästä, noin kuukaudessa toppaukset ovat laskeneet ja toppauksen voi tehdä aikaisintaan. Pitää seurailla miten satula alkaa asettua selkään kun sitä pääsee nyt käyttämään.

Laitoin videon tallentamaan valmennusta kentän laidalle (vähän huonoon kohtaan näemmä, koska olimme näkyvissä aika vähän aikaa :). Olin itse tyytyväinen videolta näkemääni. Oma istuntani oli aika hyvä ja Ceekin alkoi aueta mukavasti loppua kohden. Tästä on hyvä jatkaa harjoituksia!

Ps. Video loppuu vähän kesken valmennuksen, se kun kuvaa vain 29 minuuttia kerrallaan.

Satulatilanteen päivitys

5 Jul

Viikko sitten tallilla törmäsin satulaseppä Jutta Luhtiseen. Jo pitkään oli pitänyt ottaa asiakseen tarkistuttaa satuloiden tilanne ja sopivuus, mutta niin se vaan oli jäänyt. Edellisen kerranhan satulat topattiin vasta viime vuoden lokakuussa, mutta tiedossa oli että ei niillä toppauksilla kovin pitkään selvitä.

Jutta tarkisti ensin molempien satuloiden istuvuuden ja sopivuuden hevosen selkään. Molemmat olivat oikein hyvät malliltaan Ceelle mutta toppaukset olisivat saaneet olla lähempänä hevosta satulan keskeltä. Sen jälkeen hän tarkasti että runko on ehjä (ei taivu) ja tarkisti toppaukset satulan alapuolelta.

Estesatulan kohdalla tuli jäätävä löytö. Siinä oli oikealla puolella keskellä satulaa kova “pahkura” ja samoin oikealla puolella oli todella vähän villaa. Ceellehän tuli jossain vaiheessa oikealle puolelle patteja satulan kohdalle, mutta ne vähän olivat ja menivät, enkä kiinnittänyt niihin sen enempää huomiota kun ne eivät olleet kipeät tai rikki. No tässä se nyt sitten nähtiin, satulahan tähän oli syyllinen 😦

Estesatula Appaloosa (Prestige) Golden Star.

Koulusatulassa oli edelleen synteettiset villat. Niiden vaihtaminen aitoihin oli listalla jo aiemmin ja nyt aika tuntui olevan siihen sopiva. Myös koulusatulassa toppausta oli vähemmän oikealla puolella satulan keskellä. Leveys oli kuitenkin hyvä – itse olin sitä arvuutellut, että onko vaiko eikö. Jutta totesi että Ceen kohdalla koulusatula saa olla ehkä pari milliä jopa liian kapea mieluummin kuin että olisi yhtään milliäkään liian leveä. Tämä johtuu siitä että jos se on yhtään liian leveä, valuu satula alaspäin, menee etupainoiseksi ja alkaa painaa lavoille.

Koulusatula Prestige Roma (dressage).

Nyt on viikko menty kaverin lainasatulalla noin joka toinen päivä ja joka toinen päivä ilman satulaa. Ilman satulaa Cee on ollut todella hyvän tuntuinen – liikkunut pyöreänä ja ollut tietysti herkkä istunnalle kun mitään ei ole ratsastajan ja hevosen välissä. Lainasatula on hieman liian kapea Ceelle, joten sen vuoksi sillä onkin työskennelty vain muutamia kertoja. Lainasatulallakin Cee on kuitenkin liikkunut eteenpäin ihan ok, joten olen uskaltanut sitä käyttää. Cee kun ilmoittaa todella selvästi jos satula on epäsopiva – se ei liiku metriäkään halukkaasti jos se tuntuu epämukavalta.

Lainasatula Prestige Roma (jump).

Nyt vaan odotellaan että saadaan omat satulat kotiin ja päästään treenaamaan taas kunnolla!