Tag Archives: backontrack

Back on Trackin koulusuojat

13 Mar

Sain vihdoin hommattua Ceelle uudet koulusuojat! Ja kaiken huipuksi uskaltauduin vielä ottamaan valkoiset! Mutta on ne hienot ❤ Tuli ihan truedressagerider-fiilis jo ihan suojia kädessä pitäessä 😀

Ihan ekat Ceen koulusuojat oli BoTin ratsastussuojat. Ne istuu Ceelle todella hyvin ja on olleet myös kestävät. Yhden kerran olen korjannut takasuojien velcrot ja nykyään suojat toimivat eläketehtävässään, Ceen kuljetussuojina. Edessä on S-koon suojat ja takana M-koon suojat.

Seuraavina koulusuojina oli BoTin Royal-sarjan Work Bootsit. Ceellä on sen verran tappijalat, että nämä suojat jäivät vähän liian pitkiksi. Näissä on lisäksi vielä kovikkeet, joten sen vuoksi suojat eivät saa olla yhtään liian isot.  Suojissa materiaali oli likaa hylkivää, joten kun vaan pesi suojat joka käytön jälkeen, ne pysyivät hyvinä – valkoisesta väristä huolimatta.

Etsiskelin monta kuukautta uusia suojia, vertailin ja pohdin. Vihdoin sain hankittua uudet, ihanat suojat ❤ Ne ovat Back on Trackin korkeat hivutussuojat ilman karvaa. Ceellä kun on jaloissa karvaa ihan omasta takaa, niin se ei enää karvallisia suojia tarvitse 😀 Edessä on S-koon suojat ja takana M-koon suojat.

Miksi päädyin näihin suojiin:
– Ne ovat edulliset hinnaltaan (110 euroa neljä suojaa) ja olen todella tyytyväinen BoTin tuotteiden laatuun
– Niitä sai valkoisena ja ilman karvaa
– Suojat istuvat hyvin jalkoihin – valtaosa koulusuojista on jäätäviä tönkköjä, jotka jäävät irti hevosen jalasta
– Suojat ovat pehmeät, en halunnut kovikkeita
– Suojat ovat hengittävää verkkokangasta, en halua että jalat kuumenevat liikaa kesällä

Tässä alla lyhyt ja heiluva videonpätkä ekasta käyttökerrasta. Käytiin kentällä tekemässä kevyt hölkkä, palataan taas rokotuksen jälkeen töihin.

Ekan käytön jälkeen fiiliset on aivan mahtavat! Suojat istui Ceelle tosi hyvin ja pysyivät koko ratsastuksen ajan paikoillaan. Suojat oli moitteettomassa kunnossa ratsin jälkeen. Pesin ne heti pieteetillä ja ripustin ilmavasti kuivamaan 😀 Yritetään ainakin pitää näitä vähän ”pyhäpäivän suojina”, katsotaan miten onnistutaan 😀 Näille kuitenkin iso peukku.

Advertisements

Kauppalappu Helsinki Horse Fairiin

28 Feb

Olen harkitseva ostaja – jos jotain ei tarvita, sitä ei osteta. Vaikka tuote olisi jo ostoskorissa, se voidaan ottaa sieltä pois perinpohjaisen harkinnan jälkeen. Helsinki Horse Fairin kauppalappuun tuli poimituksi siis vain muutamia mielenkiintoisia tuotteita/osastoja, katsotaan mihin euroja loppujen lopuksi laitetaan vai tuleeko vain kulutettua sukkia 😉

Nikki-sukat supertarjouksessa messuilla.
Tsekkaa alta kohta Back on Track.

MoveBalance eli Ryhtirikko (3f51)

Tällä osastolla esitellään ratsastajan fysiikkavalmennusta ja erityisesti ratsastajan ryhdin sekä istunnan parantamista. Tämä on itselleni ihan pakollinen osasto! Facebook-sivulla mainostetaan 15 minuutin Ryhtirikko-testiä hintaan 25 euroa. Jos tätä testiä on mahdollista tehdä myös Horse Fairissä, taidan raottaa kukkaron nyörejä. Tiedän nimittäin aivan tasan tarkkaan, että omassa istunnassani (ja ryhdissä) on paaaaaljon tekemistä… Mutta testin perusteella saa tiedon että missä täsmälleen ja miten voi parantaa.

Hobulove (3h50)

Messuilta ei voi poistua ilman messulakuja. Niinpä Cee saanee tuliaisiksi Hobuloven osastolta sokerittomia heppanameja. Kotiväelle tuliaiset on aina tärkeitä 😉

Hevari (3c21)

Hevarin osasto tulee koluttua AINA. Se on perinne, jota ilman ei voi poistua messuilta. Jollei muuta niin sieltä voi ostaa vaikka letityskumppareita – tosin yleensä Hevarin osastolla myös tosi edukkaita varusteita tarjolla. Hevari mainostaa myös että heidän HHF-osastollaan on reilusti ravivarusteita esillä!

Suomenratsut (3e51)

Itsehän juuri tein jo ostokset Suomenratsuilta, mutta jos sinä et ole vielä ostoksiasi tehnyt, niin nyt kannattaa suunnata tälle osastolle. Itse ostin Suomenratsujen 40 vuotta -kirjan hintaan 5 euroa ja ihanan bling-bling-pipon 15 eurolla. Suomenratsuilla on muuten tänään ja huomenna liittymisarvonta (siis keskiviikkona ja torstaina) – näiden kahden päivän aikana liittyneiden jäsenten kesken SuoRa arpoo 2 kpl lippuja Helsinki Horse Fairiin!

NoShout (3c18)

JOS olisin varoissani, hankkisin NoShout Rapidin. Mutta koska en ole, voi sitä käydä aina hypistelemässä ja unelmoimassa. Kouluvalmentajallani on tällainen käytössä ja se oli kyllä ihana – sen yhden kerran kun valmennuksessa sain tämän korvaani. Kuuluu siis SittenKun-kategoriaan.

Back on Track (Kunto: 6c28)

Postauksen alussa Ratsastajan kisasaappaiden sisään pujahtaneet Nikki-sukat ovat BoTin osastolla todella hyvässä tarjouksessa! Sukat toimivat erinomaisesti ratsastussaapassukkina, mutta myös juoksun tai hiihdon harrastajilla. Heti kun omaan jalkaani ne sujautin, tuli mieleen että lentosukkina ne vasta hyvät olisivatkin ❤ Ihan supertuote siis.

Superfoodia löytyy samalta osastolta, eli WellAwaren välipalapatukoita ja Chia Humara -juomaa. Ratsastaja on hurahtanut Chia Humara -juomiin, mutta patukka on ehkä vielä astetta helpompi sujauttaa tallikassiin mukaan tai pitää varustekaapissa hätävarana.

Mitä jäin kaipaamaan messuilta etukäteisinfon perusteella? No Pixiota tai vastaavaa videointi”hässäkkää”. Katsotaan josko Kuva&Kamera -puolella joku olisi osannut varautua ratsastajiin, mutta en ainakaan pikasilmäyksellä sellaista löytänyt. Palataan messujen jälkeen tarjontaan – mitä tarttui ja mitä uutuuksia löytyi. Hyviä messuja kaikille!

Huoltopäivä

22 Oct

Ceellä oli tänään huoltopäivä 😀

Päivä lähti käyntiin kengityksellä. Edellisestä kengityksestä oli vierähtänyt aikaa 7 viikkoa ja kulumaa olikin havaittavissa erityisesti etukengissä. Muuten kengät on pysyneet hyvin, mutta ihan järkyttävimpään muta-aikaan yksi kenkä irtosi ja toinen vääntyi. Ihan kohtuullinen tilanne kenkien suhteen siis.

Edestä jätettiin pohjalliset pois, jotta ne eivät ole tiellä, jos (kun?) pitää laitella irrotettavia tilsakumeja. Koska kiinteitä tilsakumeja ei laitettu, kengissä on hokkireiät tehtyinä. Polarpadithan laitetaan kärkihokkeihin kiinni, niin kiinnittelen hokit sitten itse, jos tarvetta on.

Kengityksessä selvisi että Ceellä on taakse laitettu jo aikaisemmin Grand Prix -kengät. No niitähän piti ihan sitten guuglettaa, että mitä niistä kerrotaan. Tietenkin silmä tarttui siihen, että kengät on tarkoitettu erityisesti “high level competition” -hevosille. Mitenhän silmä siihen tarttuikin…

Kenkä on tarkoitettu antamaan enemmän tukea, silloin kun hevonen ottaa enemmän painoa takajaloilleen. Tätä extra-tukea useimmat hevoset kaipaavat – ei siis tarvitse olla välttämättä grand prix -tasoinen hevonen (vaikka Ceehän tietysti on ❤ ).

Edessä Ceellä on sivukäänteelliset kengät. Sivukäänteellinen siksi, että se voidaan sovittaa hieman taaemmas kuin varvaskäänteellinen kenkä, millä taas nopeutetaan kavion pyörähdystä. Kun kavio pyörähtää nopeammin, helpottaa se jalan niveliin, siteisiin ja jänteisiin kohdistuvaa kuormitusta. Ceen kengittää CE-F Antti Sulanen.

Iltapäivästä odotti vielä hierojan käsittely. Jos muistatte niin Ceen oikea takajalka oli edellisellä kerralla aikamoisen juminen. No nyt se oli pysynyt ihan hyvänä ja lihaksisto oli alkanut toimia sen ympärillä. Merkittävää toipumista oli havaittavissa sekä pepussa että sitä kautta koko kropassa. Kunhan jalka saadaan kokonaan auki, niin tilanteen pitäisi olla todella hyvä.

Meillä on niin onnellinen tilanne Ceen kanssa, että sekä Linda Telford että Marko Kaunisto hoitavat Ceen lisäksi myös muita hevosia yhdessä. Toinen hoitaa rankaa ja toinen lihaksistoa useamman hevosen osalta. Uskon että tästä seuraa vain hyvää. Ja parasta kuitenkin on se, että ei tarvita klinikkahoitoja vaan kaikki tämä tapahtuu kotitallilla.

Lihaksiston tilanne vasemmalla puolella:
– takaosa hyvä, ei reaktioita
– etuosa hyvä, ei reaktioita
– edellisellä kerralla jumitellut vasen kaula ja lapa olivat kumpikin siis nyt ok
– vatsalihakset normaalissa työkunnossa, ei reaktioita

Lihaksiston tilanne oikealla puolella:
– takaosa parempi kuin edellisellä kerralla, oikean takareiden kova pahkura sulanut, lihaksisto alkanut palautua, antoi hyvin hoitaa, tosin reagoi alkuun jonkin verran (ehkä kipumuisti?)
– etuosa hieman juminen (lapa, ryntäiden alaosa, rintarangan pää), reagoi hoitoon kuopimalla
– vatsalihakset normaalissa työkunnossa, ei reaktioita

Ennen hierontaa Cee ehti viettää BoTin selänlämmittimen alla puolisen tuntia. Hieronnan jälkeen se sai vielä verkkoloimen kaulakappaleineen päälleen heinien syönnin ajaksi. Kyllä oli muuten tyytyäisen oloinen heppa päivän hoitosessioiden (ja tietysti liikunnan ja syömisten) jälkeen. Vaikka inhimillistäminen onkin pahasta 😉

Back on Track -kenttäforum Ainossa

8 Sep

ARVONTA! (Päivitetty 12.9.)

Nyt kävi niin kivasti, että päästään arpomaan yksi lippu kenttäforumiin ❤ Kommentoi tätä postausta (tai fb-postausta) ja kerro, mitä haluaisit eniten nähdä forumissa. Lippu arvotaan 19.9. klo 20 ja voittaja ilmoitetaan Aktiivi Cecil Ceen fb-sivulla, mikäli voittajan spostiosoitetta ei ole tiedossa 🙂 

Ja sitten takaisin alkuperäiseen postaukseen…

Missä muualla kuin Ratsastuskeskus Ainossa, syyskuun viimeisenä päivänä, voit samalla kertaa nähdä näin huikean kenttäratsastajamiesten joukon – Elmo Jankari, Seppo Laine, Axel Lindberg ja Sami Siltakorpi…

Kenttäforumin vetää Elmo Jankari sekä Seppo Laine. Seppo Laine on lajin legendaarinen vaikuttaja, maajoukkuevalmentaja, kenttätuomari, 29 SM-mitalia voittanut mies. Hevosen selässä nähdään Elmo Jankari, nuorten EM-voittaja vuodelta 2013, lajin olympiaedustaja Riossa, Axel Lindberg, tuore PM-joukkuekultaa ratsastanut tulevaisuuden lupaus sekä Sami Siltakorpi, vasta 15-vuotias nuori kenttäratsastaja. Juontajana mukana on myös hevosmies ja olympialegenda Toni Nieminen.

Seppo valmentamassa 2014 kotikentällään Suontakana.

Kenttäratsastus on ollut olympialajina vuodesta 1912 lähtien, ratsastuksen muut lajit oli esitelty jo Pariisin olympialaisissa 1900. Ensimmäinen Suomen edustaja olympiakisojen ratsastuskilpailuissa oli eversti Oskar Vilkama (1920 Antwerpen), joka oli 17. kenttäkisojen tuloslistalla. Yhä edelleen Suomen parhaasta sijoituksesta kenttäratsastuksen olympialaisissa vastaa 5. sijoittunut ratsumestari Hans Olof von Essen (1928 Amsterdam). Ehkä tämä sijoitus olisi jo aika murtaa?

Axel Lindberg kentän SM-kisoissa Ypäjällä 2017,
matkalla kohti junioreiden pronssimitalia.

Ratsastus on yleisesti historiassa ollut tasapuolisesti naisten ja miesten laji, vaikka alkuun kilpasarjat ratsastettiinkin erikseen. 1911 perustetun Suomen kenttäratsastusseuran ensimmäisissä kilpailuissa (Helsingin 1. Derby) oli seitsemän kilpailijaa, joista kolme oli naisia. Pieni painotus miesten suuntaan siis. Jos tarkastellaan kenttäratsastusta kansainvälisellä tasolla nykyään, on FEI:n ranking-listan 30 Suomen edustajasta vain viisi miehiä. Vaaka on kääntynyt pikkuhiljaa ja ratsastuksesta on kaikilla tasoilla tullut enemmän naisten laji.


Nyt on ollut pinnalla pyrkimys saada enemmän miehiä mukaan ratsastukseen. Tämä sopii omaankin ajatusmaailmaani, sillä toivoisin lajille samalla lisää näkyvyyttä. Jotta saadaan lisää satsauksia esimerkiksi julkisiin ratsastuksen liikuntapaikkoihin, pitää lajin olla tasapuolisesti suunnattu ja saada sen lisäksi reilusti paljon enemmän medianäkyvyyttä. Toivon mukaan lajin pariin päätyvien miesten lukumäärän kasvu tuo lisää panostusta samassa (tai jopa suuremmassa) suhteessa myös rahallisesti.

Toni Nieminen I love me -messujen tohinassa 2016.

SRL:n jäsenistötilasto kertoo karua tarinaa:
– naisia 95 %, miehiä 5 %
– senioreista naisia 94 %, miehiä 6 %
– junioreista tyttöjä 97 %, poikia 3 %

Toivonkin siis että kaikki kenttäforumiin matkaavat ottavat mukaan POIKANSA! Sillä nuorissa on tulevaisuus, myös kenttäratsastuksessa. Forumiin jokainen lipun ostaneen naisen miespuolinen seuralainen pääsee tilaisuuteen ilmaiseksi. Menkää ja täyttäkää Suomi ratsastavilla – sekä pojilla että tytöillä!

Elmo Jankari tapaamassa faneja
Hevoset-messuilla Tampereella 2017.

Ps. Itse olen tuomarina ja ratamestarina oman seuran kisoissa tuona päivänä. Muuten menisin paikalle, ehdottomasti. Jos kiinnostuit, tsekkaa lisäinfoa facesta: https://www.facebook.com/events/134449447172367/

Päivitys 8.9. klo 11.26 😉 Nyt myös liput myynnissä!

250. postaus

26 Aug

Olen helposti innostuvaa sorttia. Yhtä nopeasti kun innostun, voi kiinnostukseni myös hiipua. Blogin perustaminenkin tuli tehtyä innostuksen puuskassa, saunakeskustelun jälkeen. Tekstejä on nyt tullut kirjoitettua 4,5 vuoden ajan, tosin heti ensimmäisenä vuonna tuli pitkähkö tauko kirjoitteluun. Hämmästyttävän pitkä aika siis, eikä se tunnukaan kyllä yhtään niin pitkältä.

Tammikuu 2013, blogin ensimmäisten postausten kuva.
Raika, nyt jo taivaslaitumilla.

Aiheet on vaihdelleet aikojen saatossa, aina tee-se-itse-teemasta treenivideoihin. Kaikista suosituin juttu on ollut ja on edelleen tee-se-itse lämmitettävä vesiastia hevosille. Taisin olla edelläkävijöiden joukossa itse tehdyissä vesiastioissa. Sen jälkeen vesiastioista onkin kirjoitettu monen monta juttua ja ohjetta muilla sivustoilla. TSI-teemassa ollaan tehty heinäastiaa, vesimattoa ja laidunkatostakin!

Marraskuussa 2013 tehtiin lämmitettävää vesiastiaa.

Treenivideoita haluaisin julkaista enemmänkin, sillä liikkuvaa kuvaa seuraamalla oppii paljon. Niistä olisi hyötyä paitsi itselle, myös muille (ainakin “älä tee näin” -vinkkien takia). Niiden osalta vaan on se tyypillinen kuvaajapula. Joskus tulee  laitettua kamera yksin kuvaamaan aitaan kiinni, mutta varsinkin jos kentällä on muita samaan aikaan, on videossa aikamoinen muokkaaminen. Kiitokset Tilves photographyn, on kuitenkin kuvia ja videoita jonkin verran ylipäätään olemassa ❤

Estevalkku elokuussa 2014. Videon laatu on heikompi kuin nykylaitteilla, mutta ihanaa että vanhempiakin videoita olemassa.

Aika monta postausta on tullut tehtyä Back on Trackin tuotteista. Olen saanut niitä testattavaksi ja tästä yhteistyöstä olen kiitollinen ❤ Paitsi että olen huomannut että BoTin tuotteet ovat oikeasti hyviä, on postausten valmistelussa saanut tutustua moniin tutkimuksiin, jotka olisivat saattaneet muuten jäädä lukematta. Vaikka tieto lisää tuskaa, ei ilman tietoa voi tehdä (harkittuja) päätöksiä. Mutu-tuntumallakin voi selvitä, mutta allekirjoitan täysin sanonnan “lukeminen kannattaa aina”. Samanlaista taustojen selvittelyä on tullut tehtyä mm. ruokinnasta, hevosen kehonhoidosta, trailereista jne.

Blogin eka tuotetesti kesäkuussa 2015. Laitettiin heti BoTin ratsastussuojat tosi toimiin eli kuraiselle hiekkakentälle. Hyvin toimi ja samat suojat käytössä edelleen. Satulahuopakin on edelleen muuten käytössä 😀

Pitkät pätkät on tullut kirjoiteltua estetuomari- ja ratamestari-koulutuksista sekä kilpailujen järjestämisestä ja radoista. Kun olen lukenut hyvän kirjan, siitäkin on tullut mainittua teksteissä. Tekstejä on ollut laidasta laitaan, aina oman kiinnostukseni mukaan. Tämä onkin ollut kantava voima – kirjoitan siitä mikä kiinnostaa itseäni. Blogin laitoin tulillekin alunperin nimensä mukaisesti virkistämään omaa muistiani. Päiväkirjaksi / muistivihkoksi.

Kyra ja ratsastuksen taito on kouluratsastuksen must-have-kirja. Omasta mielestäni George Morriksen Taitava ratsastaja on esteratsastuksen vastaava. Kesälomalukemista vuodelta 2015.

Vaikka tästä kirjoituksesta voisi nyt saada käsityksen, että muistellaan vaan vanhoja, laitetaan pillit pussiin ja tämä oli tässä, niin ehei! Aihioita kirjoituksille on tallennettuna, odottamassa viimeistelyä. Muutamia toivepostauksiakin on vielä odottamassa vuoroaan, lähes valmiina. Ja eilisestä kouluvalmennuksestakin on tulossa postaus, kun kaveri otti hetken videota ❤

Koska nyt on kaikella tapaa juhlavuosi, juhlistetaan sitä vielä isommin! Cee täytti toukokuussa pyöreitä vuosia (10), suomenhevosen kantakirjan syntymisestä on 110 vuotta ja Suomi täyttää 100 vuotta. Niinpä päätin teettää Ceelle fanipaidan 😀 Suunnitelma ei ole ihan täysin valmis, mutta jollain näillä linjoilla sen kanssa mennään…

Kiva kun olette mukana – toivottavasti seuraavienkin 250 postauksen ajan ❤

Back on Track Lynx -uutuuskypärä

2 Aug

Vihdoinkin odottamani uutuus on täällä! Nimittäin säädettävä Back on Trackin EQ3 Lynx -kypärä. Ostin omani vajaa viikko sitten ja se on kyllä aivan ihana! Rakastan sitä tunnetta kun kypärä puristaa päätä ja säädettävällä kypärällä sen puristuksen tunteen saa juuri niin tiukaksi kuin itse haluaa.

Itselläni on M-koon kypärä eli se sopii koosta 54 kokoon 58 asti. Back on Trackin normi-kesäkypärä minulla on kokoa 56 ja talvikypärä (mitoitettu talvisen fyllinkin kera) kokoa 57. Kypärän istuvuus on hyvin samanlainen kuin on ei-säädettävän EQ3-kypäränkin eli jos sinulla sellainen jo on (tai olet sellaista sovittanut), tämä uutuuskypäräkin sopinee muotojen puolesta päähäsi.

Ostin mikrokankaisen mustan, mutta saatavilla on myös keinonahkainen versio. Kumpikin vaihtoehto on oikein tyylikäs. Mikrokankaisessa on jo tutuksi muodostunut kiiltävä nauha päälaen ympäri tuomassa maltillisesti bling-blingiä. Keinonahkainen on matan ja puolikiiltävän välistä ollen sekin mielestäni sopiva kaikkiin ratsastuksen lajeihin. Halusin itselle mustan mikrokankaisen sillä tämä kypärä on hankittu kisakäyttöön ja jo aiemmin hankin mustat saappaat, joissa on sisäpuoli mokkanahkaa. Nämä sopivat siis yhteen kuin nenä päähän!

Kypärä tulee olemaan saatavilla aina koosta S kokoon L saakka. Hintaesimerkkinä annahoivaa.fi -jälleenmyyjä, jossa kypärä on hinnoiteltu 239 euroon. Kypärästä voi tehdä jo ennakkotilauksia kaikkia kokoja ja kumpaakin materiaalia koskien todennäköisesti kaikilta jälleenmyyjiltä. Nyt jo saatavilla on pieni erä valikoituja kokoja.

Loppuun vielä uuden kypärän hankintaa miettiville pari juttua. Ensinnäkin kypärä on väliaikaisen VG1-standardin mukainen eli sen todellakin uskaltaa hankkia. Toisekseen MIPS-teknologian on kehittänyt tiimi, jossa oli mukana mm. neurokirurgi Hans Von Holst. Hän oli kiinnostunut nimenomaan aivovammojen ehkäisystä, nähtyään niitä työssään jo liiankin paljon. Jos siis aivojesi kunto kiinnostaa, niin tähän uutuuteen kannattaa tutustua.

Safe is the new trend!

Ps. Kypärä on ostettu yhteistyöalennuksella. Jotain laadusta kertonee kuitenkin, että itselläni käytössä on vain ja ainoastaan Back on Trackin kypäriä.

Ratsastuksen olympialajit yhdessä päivässä

18 Jun

Finnderbystä on jo vierähtänyt aikaa mutta tässä muutamia poimintoja kivasta päivästä Ypäjällä. Finnderby on siitä mukava tapahtuma, että yhden päivän aikana voi nähdä kaikki ratsastuksen olympialajit. Eikä ainoastaan nähdä, vaan esimerkiksi kenttäratsastuksen maastokokeella jopa päästä ihan tapahtumapaikalle, turvan mitan päähän.

Tuija Rosenqvist vedellä.
(Kaikki postauksen kuvat (c) Tilves photography.
Lisää kuvia löydät tilves.kuvat.fi -sivustolta.)

Lauantaipäivä starttasi meidän osaltamme kenttäkisojen maastokokeella. Päätimme jo alunperin mennä ns. pikkuvedelle, sillä siellä pääsimme tunnelmoimaan ihan vesiesteiden viereen ilman yleisöruuhkaa. Pikkuvesi oli aika alkuradasta, joten oli isommat mahdollisuudet että ratsukot pääsevät ylipäätään sinne asti – tämä kävikin sitten toteen, ennen isoa vettä jäi matkalle osa ja osan matka tyssäsi isolle vedelle.

Eirin Losvik vedellä.

Pikkuvesi oli yllättävän vaativa! Lähinnä ylöshyppy vedestä oli todella massiivinen Mannerheimin kenttäratsastuskilpailussa eli senioreiden SM-luokassa. Veden ensimmäiselle esteelle piti päästä hyvässä rytmissä ja riittävällä tempolla, jotta sai hyvän ylöshypyn vedestä. Tämä osoittautui monelle vaikeaksi – jos ensimmäinen este jäi “vajaaksi”.

Jännittävän maastokokeen jälkeen oli aika siirtyä lounaalle. Tänä vuonna Finnderbyyn sai ostaa itselleen “ringside-tablen” kuohuvine juomineen ja katselin että muutama oli sellaisen ottanutkin. Oma väkemme lounasti kutsuvieraslippujen turvin, mutta sen verran oli myöhempänä ajankohtana jo väljyyttä, että pääsimme ihastelemaan ratsastusta derbykentän reunalta. Kenttäratsastuksen palkintojenjaon tunnelma oli hieno! Kaikki katsomot kannustivat voittajaa ja sijoittuneita todella kuuluvasti – melkein tippa tuli linssiin itselläkin.

Johanna Soiluva, SM-kultamitalisti senioreissa.

Esteratsastuksesta katsoimme yhden luokan, joka hypättiin 140 cm korkeudella. Luokassa oli pitkä vesi, joka aiheutti aika monelle ratsukolle ongelmia. Osa ratsasti haudalle “hullua vauhtia”, osan vauhti kuoli jo matkalla (ehkä ratsastajan jännityksen vuoksi), mutta osa suoritti esteen yhtenä monista – ilman minkäänlaista yli- tai alisuorittamista. Nyt on pitkää vettä nähty aika monessa kilpailussa, joten todennäköisesti ensi vuonna tämä estetyyppi on jo useammalla paremmalla tolalla. Harjoitus tekee mestarin!

Tällä estekorkeudella oksereissakin alkaa olla pituutta – tässä yksi tyylinäyte. Kyllä siinä saa jo hevonen venyttää!

Päivän päätteeksi nautiskelimme vielä hetken ajan kouluratsastuksesta. Hienoja hevosia (ja ratsukoita) osallistui nuorten ratsastajien 1. SM-osakilpailuun!

Rosanna Melametsä – Hyops.

Ella Paloheimo – Wolle Wolkenstein.

Aivan mahtavan kiva päivä oli tänäkin vuonna Finnderbyssä! Kiitos Back on Track kutsumisesta vieraaksenne ❤