Tag Archives: suomenhevonen

Beris Prime Loose Ring Supersoft -kuolain

7 Nov

Vakilukijat ehkä muistavat, että Helsinki Horse Showsta lähti matkaan uusi Beris-kuolain Ceelle. Kaikkien kojujen perinpohjaisen läpikäynnin jälkeen yhden osaston nurkasta löytyi sopivan kokoinen kuolain normihinnalla, mutta ainakin pääsin hiplaamaan sitä livenä ennen ostoa. Meidän nurkilla kun ei kovin montaa hevostarvikeliikettä ole, eikä sitä kautta myöskään kuolainvalikoima päätä huimaa.

Ceellä on jo pidempään ollut käytössä Beris Comfort Thin Loose Ring Supersoft -kuolain. Tällä hetkellä kuolain on kiinni Ceen estesuitsissa (meksikolaiset) ja se onkin toiminut todella hyvin esteharkoissa. Berikseltä on nyt tullut uutuusmallisto, joka kulkee nimellä Prime. Suurimpana erona Comfort-mallistoon on se, että Prime-sarjassa kuolaimen tutti-osuus on kiinteänä osana kuolainta, eikä erillisenä kuten Comforteissa. Myös kuolaimen materiaali on hieman erilainen, vaikka Ceellä molemmat kuolaimet ovatkin Supersoft-versiona. Primessä kuolainosuus on ”tahmaisempi” kuin Comfortissa.

Beris Comfort Thin Loose Ring Supersoft.

Beris Prime Loose Ring Supersoft.

Vasta Pyhäinpäivän pukuratsastuksessa pääsin testaamaan uutta kuolainta. Ratsastus muodostui aika vauhdikkaaksi 😀 Meitä oli monta erilaisiin asuihin pukeutunutta ratsukkoa laukkaamassa kentällä yhtä aikaa, mikä tietenkin loi hevosiin vähän extra-buustia. Mutta Cee kun on niin kiltti heppa, niin vain kerran sille tuli mieleen, että josko ihan pienen rodeotempun tekisi.

Kun laitoin kuolaimen Ceelle suuhun, se mutusteli sitä hetken. Kokeili kielellään, totesi sitten kuolaimen hyväksi ja sen jälkeen suu pysyi tyytyväisenä kiinni. Siksi olikin hyvä testata uutta kuolainta suitsilla, joissa ei ole lainkaan turpahihnaa, että näki heti mikä on Ceen fiilis kuolaimesta.

Sama juttu ratsastuksessa tämän kuolaimen kanssa kuin tuon Comfortinkin. Oman käden tulee olla nopea myötäämään! Yhtään ei auta jäädä vetämään, vaikka vauhtia olisikin (niin kuin olikin). Löysin siis aika pian sopivan tuntuman tähänkin kuolaimeen, kun olin jo tottunut tuohon aikaisempaankin. Ratsastuksen aikana Ceelle tuli kevyt huulipuna eli kuolain vaikutti toimivan sen suussa.

Kokeilin tätä kuolainta myös maanantain estevalkussa. Huhhuh, miten villi heppa oli alla! Pitää vielä testata uudemman kerran, johtuiko villiintyminen kuolaimesta vai kelistä vai jostain ihan muusta. Mutta eipä olla sellaista rodeota pitkään aikaan koettu 😀

Jos joku miettii, soveltuuko kyseinen kuolain kilpaurheiluun, niin tässä videolinkki. Steve Guerdat voitti MM-kisoissa tänä vuonna pronssia Bianca-tammalla. Biancalla on käytössä Beris Prime -kuolain.

Kuolaimen hinta oli 85,90 euroa ja sitä on saatavilla 120, 130 ja 140 mm kokoisina. Ceen kuolainkoko on normaalisti 135, joten tästä kuolaimesta otimme koon 140. Koko vaikuttaa olevan oikein sopiva.

Advertisements

Krafft Performance Low Starch -rehut

24 Oct

Cee aloitti uuden vähätärkkelyksisen ja -sokerisen väkirehun syönnin heti, kun sain tietää uuden heinäsadon olevan korkeasokerinen. Lisäksi analyysin mukaan uusi heinäsato edellyttää valkuaisrehun syöttämistä kaikille paitsi joutohevosille.

Hevonen on luonnostaan korsirehun syöjä, jolla on suhteellisen pieni mahalaukku ja rajoittunut kyky hyödyntää rehun tärkkelystä. Liiallinen viljansaanti johtaa hevosella helposti ruoansulatuksen ja suoliston ongelmiin sekä lihasvaivoihin. Lisäksi runsaasti sokeria tai tärkkelystä sisältävä ravinto aiheuttaa muutoksia insuliinin erityksessä. Insuliini säätelee lihaksistoon glukoosin muodossa varastoidun energian käyttöä. 

Ainut ongelma oli saada uusi rehu syöttöön asti! Krafft on panostanut Suomen markkinoihin vasta hiljattain, joten tuntui etten löydä mistään tietoa jälleenmyyjistä ja kun sitten löysin, niin rehua piti odotella saapuvaksi. Harva myyjä näyttää pitää rehuja varastossa. Jouduinkin siis aloittamaan uuden ruokavalion toisen valmistajan lähes vastaavalla tuotteella, ennen kuin sain haluamani rehut käyttöön. Tässä kuitenkin esiteltynä Ceen uudet pöperöt. (Päivitys: Rehuja saa esimerkiksi Lantmännen Agrosta.)

Performance Low Starch pelletti

Cee aloitti Krafftin pellettimuotoisella rehulla. Performance Low Starch -pellettirehu koostuu sinimailasesta, viherjauhosta, vehnäleseestä, juurikasleikkeestä, kauraleseestä, perunaproteiinista ja kasviöljystä (rapsi). Lisäksi siihen on lisätty vitamiineja, kivennäisiä ja elävää hiivaa. Tässä tuotteessa on sokeria 4% ja tärkkelystä 4%.

Sinimailanen. Sinimailanen on valkuaisainepitoinen hernekasvi. Heinäkasveihin verrattuna sisältää enemmän valkuaista ja vähemmän kuitua.

Viherjauho. Kun tuore ruoho niitetään aikaisessa kehitysvaiheessa, kuivataan sekä jauhetaan, saadaan viherjauhoa. Viherjauhoa käytetään nostamaan maittavuutta ja valkuaispitoisuutta. (2)

Vehnälese. Vehnälesettä on yleisesti käytetty hevosten väkirehuissa täydennyksenä. Leseet sisältävät vehnäjauhoa enemmän valkuaista, kivennäisiä ja vitamiineja. Koska vehnälesettä on lisätty useimmiten vain maittavuuden lisäämiseksi, ei sen syöttömäärä ole suuri. Näin sen vaikutuksetkin jäävät vähäiseksi. Leseet sisältävät paljon kuitua, joka sitoo itseensä runsaasti vettä ja saa aikaan rehumassan löystymistä. Mikäli vehnälesettä syöttäisi enemmän, tulisi huomioida, että se sisältää fosforia yli kymmenen kertaa enemmän kuin kalsiumia. (2)

Juurikasleike. Rehuominaisuuksiltaan melassileike on korsi- ja väkirehun välimuoto ja siten hevosille erittäin sopivaa rehua. Melassileike sisältää myös kalsiumia selvästi fosforia enemmän, kuten myös rautaa ja kaliumia. (2)

Kauralese. Kauralese muodostuu murskatusta kauran kuoresta. Se on runsaskuituista ja sillä on hyviä ruoansulatuksellisia ominaisuuksia. Kauranjyvä sisältää noin 50% tärkkelystä, joten poistamalla jyvän ydin, saadaan rehun tärkkelyspitoisuus alas. (2)

Perunaproteiini. Jos karkearehun valkuainen on riittämätön hevosen tarpeisiin, kuten tänäkin vuonna heinän vähäisen valkuaismäärän vuoksi, täytyy hevoselle antaa valkuaistäydennystä väkirehusta. ”Aminohappokoostumuksia tarkastellessa selkeäksi ykköseksi nousee perunaproteiini, jossa on runsaasti sekä lysiiniä, metioniinia että treoniinia. Toisena hyvänä vaihtoehtona on myös rapsi.” (1)

Kasviöljy (rapsi). Rapsista käytetään rehujen ainesosaksi öljyn erotuksen jälkeen jäljelle jäävä tuote, jonka rasvapitoisuus on hyvin alhainen. Ruotsissa rapsi on tärkein valkuaisrehu. Alla kotimaisten (Suomi) tärkeimpien valkuaisrehujen arvot merkittävimpien aminohappojen osalta erilteltynä. (1)

Performance Low Starch mysli

Heti kun saatiin mysli-muotoista vähätärkkelyksinen ja -sokerinen rehu, aloitti Cee pellettien rinnalla sen syönnin. Performance Low Starch -myslissä on tärkkelystä 6% ja sokeria 5% eli hieman enemmän kuin pellettimuotoisessa rehussa. Myslin pääasialliset energianlähteet ovat kuidut ja rasvat. Myös tähän on lisätty elävää hiivaa, vitamiineja ja kivennäisiä.

Soijapapuhiutale. Soija sisältää valkuaista noin 40%. Soijan sisältämä valkuainen on erittäin hyvälaatuista, sillä raja-aminohappo lysiiniä siinä on noin 28 g/kg (vrt. kaura 4 g). (2)

Pellavansiemen. Pellavansiemen on runsasrasvainen siemen, jossa on korkea omega 3 -pitoisuus. Sillä on ruokavaliossa hyviä vaikutuksia, jotka suojaavat suoliston limakalvoa ja helpottavat suoliston liikkeitä. Pellava ei sisällä ollenkaan tärkkelystä.

Mikronisoitu herne. Mikronisointi tarkoittaa lyhyen aikaa kuumentamista. Se tekee herneessä olevan ravinnosta paremmin hevosen hyödynnettävää. Herneestä saa pääasiassa proteiinia, mutta myös jonkin verran raakakuitua.

Soijankuori. Soijapavun kuori, käytetään rehussa pääasiassa raakakuidun lähteenä.

Porkkana. Tunnetusti erittäin sopiva lisärehu hevosille maittavuutensa ja ruoansuolatuksen toimivuuden parantamisen ansiosta. Energiaa ne sisältävät vähän, vasta noin 7 porkkanakilosta hevonen saa yhtä paljon energiaa kuin 1 kilosta kauraa. (2)

Natriumkloridi. Tavallinen suola, käytetään suolan lähteenä rehussa.

Lisäksi tässä myslissä on käytetty jo edellä esiteltyjä ainesosia eli viherjauhoa, kauralesettä, juurikasleikettä, sinimailasta, vehnälesettä, kasviöljyä (rapsi) ja perunaproteiinia.

Mitä Cee siis syö nyt

Aamuruoka:
– 5 dl mustaa kauraa
– 5 dl Low Starch pellettiä
– 5 dl Low Starch mysliä

Ratsastuksen jälkeen:
– 1 litra Greenlinea
– elektrolyytit ja monivitamiini sekoitettuna joukkoon

Iltaruoka:
– 5 dl mustaa kauraa
– 5 dl Low Starch pellettiä
– 5 dl Low Starch mysliä
– 1 dl Chia de Gracia hamppurouhetta
– 1 dl lisäkivennäisiä (ell ohjeesta)
– melassileikettä ja porkkanoita

Heinät talli tarjoilee neljä kertaa päivässä, noin 8 kiloa.

Markku Saastamoisen (MTT) mukaan Ceen painoisen hevosen ruokintasuositus on 7,5 – 8,5 RY (rehuyksikköä). Heinästä keskimäärin muodostuisi 5,2 RY joten loppu ravinnontarve täytyy kattaa väkirehuilla.

Cee on syönyt tätä vähätärkkelyksistä rehua ja näitä lisäravinteita nyt kuukauden päivät. Mutu-tuntumalla kokemukset ovat hyvät. Ensinnäkin rasvakertymä kyljessä on silmämääräisesti pienentynyt. Toiseksi Ceen energiatasot on olleet hyvät – reipas ravi ja laukka on maistunut. Kolmanneksi lanta on koostumukseltaan hyvää. Pierua tuntuu edelleen riittävän, mutta heinä on tosiaan sen verran sokerista, että hajuhaitoista tuskin päästään täysin eroon.

(1) Alijoki, Riikka. Hevosten valkuaisrehut (2016). Hämeen ammattikorkeakoulu. Linkki.

(2) Lillkvist, Anneli. Ruokinnalla tuloksiin 4 (2007). Forsberg Rahkola Oy.

HIHS suomenhevoset

2 Oct

Helsinki International Horse Show’hun on enää kaksi viikkoa! Nyt on siis hyvä aika alkaa suunnitella, mihin näytökseen haluaa mennä ja mitä haluaa nähdä. Suomenhevosihmistä kiinnostaa… no suomenhevoset. Tuli siis tarkistettua, mitä on tarjolla suomenhevosia koskien.

Suomenhevos-miniklinikka

Lauantaina Dressage Small Tourin jälkeen (n. klo 22.40-22.55) seurataan silmä kovana Mikaela Fabricius-Bjerren (ent. Lindh) vetämää suomenhevosklinikkaa. Osallistujiksi klinikkaan on kutsuttu suomenhevosten koulumestaruuksien ratsukoita. Teemoina miniklinikassa ovat: ”Sopiiko suomenhevonen kouluratsastukseen?” ja ”Suomenhevosen vahvuudet ja haasteet.”

Mikaela on itsekin ratsastanut suomenhevosilla ja Taival-orilla (kuollut 2012) voittanut suomenratsujen koulumestaruudet kolmena vuonna peräkkäin (1999, 2000 ja 2001).

Legendat radalla -kilpailu järjestetään perjantaina suomenhevosilla ratsastaen. Ei-niin-vakavassa kisassa kansainväliset ratsastajat kohtaavat vastustajina kotimaiset kilpakumppaninsa.

Kuva: HIHS / Legendat radalla 2017

Amateur Tourille nähdäkseni ainoa kvaalannut suomenhevosratsukko oli Jarna Isola – Isäntä. Ainakaan vielä ratsukko ei ole ilmoittautunut kisaan mukaan (80 cm), joten voi olla ettei kisailemassa nähdä yhtäkään suomenhevosta. Harmin paikka. Amateur Touria voit joka tapauksessa seurata keskiviikkona ja torstaina.

Tarjoushaukkoja kiinnostanee erilaiset lippukamppikset. Suomenratsut ry tarjoaa jäsenilleen lippuedun perjantain ja lauantain näytöksiin (sisältävät suomenhevosia 🙂

Ja loppuun vielä muistelot viime vuoden HIHS:in lauantaipäivästä. Oli kyllä niin hieno päivä! Samanlaista fiilistä odotan myös tämän vuoden HIHS:istä!

Ruokinnan suunnittelua Hoptilla

10 Jul

Kuten ehkä vakilukijat muistavat, Ceellä oli verikokeen tuloksissa vähän moitittavaa, osittain ruokinnan osalta. Olen laskenut ruokinnan tähän mennessä Norra Menu -ruokintalaskurilla, mutta ajattelin nyt kokeilla, miten Hevostietokeskuksen Hopti-ruokintalaskuri toimii samassa tehtävässä. Näistä ensimmäinen on ilmainen ja jälkimmäisen hinta alkaen 15 euroa /viikko. Itse ostin viikon käyttöajan, joten piti varata mahdollisimman paljon laskettavia vaihtoehtoja ja rehuja jo valmiiksi esille. Ruokintalaskelma kannattaisi tehdä uusiksi ainakin silloin kun hevosen ruokintaan tulee muutos, esimerkiksi kun aletaan syöttää tämän vuoden heiniä nyt syksyllä.

Lyhyt muistilista etukäteisvalmisteluista:
– hevosen paino pitää mitata/laskea (ohjeet löytyvät täältä) ja lihavuuskunto määritellä
– hevosen käyttömuoto ja työskentelyn raskaus pitää määritellä
– karkearehun kulutus kiloina pitää selvittää ja heinäanalyysi olisi hyvä olla käytettävissä tai vähintään karkearehun korjuun ajankohta selvillä
– rehunkäyttökyky tulisi arvioida (hyvä, normaali, heikko)
– lisäksi ikä, rotu, sukupuoli ja terveydentila sekä pitopaikka (pihatto, laidun, talli) tarvitaan
– kaikkien rehujen (käytössä olevien tai käyttöön harkittujen) ravintosisällöt ja painot (kiloina) on hyvä olla käsillä (vaikka laskurissa onkin valmiina yli tuhannen rehun arvot)

Tilasin itselleni omaksi myös uusimman painoksen Ruokinnalla tuloksiin -kirjasta (Anneli Lillkvist). Ainakin omassa kirjastossani se on koko ajan lainassa. Ja jos mitään olen oppinut omasta lainaushistoriastani, niin halvemmaksi tulee AINA ostaa oma kuin maksaa niitä jäätäviä myöhästymismaksuja 😀 Kirjasta on apua ruokintalaskurin antamien tulosten tulkinnassa, mutta myös silloin kun haluaa syventyä ruokintaan tarkemmin.

Ensimmäisenä Ceen paino. Hevosvaakaa ei ole käytettävissä, joten olen käyttänyt tähän asti painomittanauhaa apuna painon määrityksessä. Painomittanauha antaa painoksi 560 kiloa. Painomittanauhan tulos voi heittää jopa +-60 kiloa, joten vertailevaa painonmääritystä varten hyödynsin myös laskukaavaa ja laskuria. Laskukaava, joka voi heittää noin +-20 kiloa, antaa painoksi 580 kiloa. Vielä kolmantena vertailevana painonmäärityskeinona hyödynsin ohje-sivustolta löytyvää rinnanympäryksen mittaukseen perustuvaa rotukohtaista taulukkoa. Tämä antaa painoksi 590 kiloa. Voitaneen siis todeta, että Ceen paino on keskimäärin näiden mittausten ja laskentojen perusteella 575 kiloa.

Ceen käyttömuoto on ratsu ja työskentelyn raskaus on kohtalainen. Työskentelyn raskauden arvioinnissa voi hyödyntää Hevostietokeskuksen taulukkoa apuna. Ratsuilla työskentely on yleisesti joko kevyttä tai kohtalaista. Ceellä arvioin työskentelyn kohtalaiseksi, koska työmäärä on 5-7 tuntia viikossa, josta hikoilua aiheuttavaa treeniä 2-3 tuntia viikossa.

Ceen karkearehun kulutus on noin 10 kiloa (riippuen heinän laadusta). Itselläni on vain vanhan heinän analyysit käytettävissä, joten käytin niiden arvoja laskurissa. Laskurin voi antaa myös täydentää heinät keskivertoarvoilla, jolloin laskurin antama tulos ei ole tarkka.

No sitten itse laskuriin. Käyttöajan tilaus on helppoa – tilasin tunnukset keskiviikkona klo 10 ja sain ne torstai-iltana klo 23. Käyttöaika alkaa kulua siitä (itselläni seuraavasta päivästä), kun tunnukset on tehty, jollei erikseen ilmoita tilausvaiheessa päivämäärää, mistä haluaa tilauksen alkavan. Kannattaa siis tehdä tilaus vasta sitten, kun on oikeasti aikaa käyttää laskuria ja kaikki tiedot (ml. mahdollisen heinäanalyysin tulokset) saatavilla. Viikonloppuisin tunnuksia ei tehdä, mikä kannattaa myös huomioida tilausta tehdessä. Hoptin käytöstä on tehty ohjevideo, jonka voi myös katsella, ennen kuin alkaa tunnuksia tilailla.

Halusin ottaa vertailuun nykyisen ruokinnan lisäksi ainakin “yksinkertaisen ruokinnan”, “kaurattoman ruokinnan” ja “kevennetyn ruokinnan”. Lyhyellä kokeilulla sain aikaan pari erilaista laskelmaa. Nyt pitää tutustua tarkemmin näihin laskelmiin ja hakea vielä tarkemmin omien nyt käytettyjen rehujen arvot (elektrolyyttiä ei löytynyt suoraan Hoptista, niin pitää hakea se itse). Se mitä ensimmäisenä jäin ihmettelmään, on että laskuri antaisi kaliumin saanniksi Ceelle ihan hurjat lukemat (heinästä) ja verikokeen perusteella taas tiedämme, että se oli yksi niistä mistä oli vajetta… Hmm. Pitää tutustua aiheeseen lisää. Tässä kuitenkin pari maistiais-laskelmaa. (Huom. En tehnyt näitä ensimmäisiä kovin tarkkoina, joten ei kannata kaikkiin nyansseihin kiinnittää huomiota 🙂 )

Nykyisen ruokinnan arvot laskurilla.

Kaurattoman vaihtoehdon arvot laskurilla (yksi vaihtoehto).

Ensimmäinen kokemus Hoptista on, että se on todella helppokäyttöinen. Laskelmat jäävät myös talteen kahdeksi vuodeksi, vaikka tilattu aika onkin loppunut – sekin plussaa. Lisäksi laskuri antaa todella laajan kuvan ruokinnasta, joten ei tarvitse “varmuuden vuoksi” syötellä monesta purkista tavaraa. Tosin heinästä (hyvälaatuisesta) pitäisi valtaosan ravinteista tulla, heinäanalyysin teettäminen on ihan ruokinnan suunnittelun ydintä.

Laaja verenkuva – pieniä muutoksia

7 Jun

Ceelle on tehty säännöllisin väliajoin verianalyysi, jotta nähdään missä mennään oikeasti. Nyt toukokuussa otettiin laaja verenkuva, joka viimeksi on tehty noin kaksi vuotta sitten. Vertailuarvoja ei siis ole viime vuodelta täysin samalla tavalla, koska välissä on otettu vain perusverenkuva.

Laaja verenkuva antaa hyvän käsityksen siitä, miten hevonen voi ja miten esimerkiksi sen ruokintaa ja liikuntaa tulee säätää. Joitakin muutoksia Ceenkin verikokeen perusteella oli tarve tehdä kumpaankin. Ceellä muutokset raja-arvoista olivat aika pieniä ja pieniä säätöjä sen vuoksi tehtiinkin eläinlääkärin ohjeen mukaisesti.

Ensimmäisenä otetaan käsittelyyn kalsium. Sen raja-arvot hevosella ovat 2.6 – 3.4. Ceellä verinäyte kertoi arvoksi 2.58 eli vähän raja-arvon alle. Heinä on hevosen suurin kalsiuminlähde, joten heinäanalyysin teettäminen kannattaa. Apila, sinimailanen ja melassi ovat hyviä kalsiuminlähteitä. Kalsiumia on myös kivennäisvalmisteissa mukana.

Kalsiumin alhaiselle veriarvolle voi olla useita syitä. Hevoset menettävät kalsiumia hien, virtsan ja ulosteen mukana. Rasituksessa olevat hevoset syövät ja hikoilevat enemmän, jolloin kalsiumhukka ulostamisen ja hikoilun myötä lisääntyy. Viljapohjainen ruokinta lisää ravinnosta saatavan fosforin määrää, jolloin tarvitaan lisää kalsiumia oikean fosfori-kalsium-suhteen takaamiseksi. Ceen tapauksessa lähdetään ratkomaan ongelmaa nostamalla kivennäislisän määrää ja vaihtamalla puhdas pellava mykotoksiinieliminaattoriin (sisältää mm. kalsiumia ja E-vitamiinia). D-vitamiinia Cee saa Sankari-rehusta, jonka määrä on tarkastettava, sillä D-vitamiinin puutos voi olla yhtenä syynä kalsiumin huonoon imeytymiseen.

St Simon´s Tox-Vex

Toisena alhaisena arvona Ceellä oli kalium. Sen raja-arvot hevosella ovat 2.8 – 4.9. Ceellä arvo oli 2.6 eli jonkin verran raja-arvon alle. Kalium on tärkein elektrolyytti. Solujensisäiseen kalium-pitoisuuteen vaikuttavat useat hormonit, mm. aldosteroni ja kortisoli sekä elimistön pH ja natriumtasapaino. Vähäinen kaliumin määrä voi johtua mm. liiallisesta nesteytyksestä tai liiallisesta nesteen ja sitä kautta elektrolyyttien poistumisesta elimistöstä.

Ceellä on todella paksu karva ja sitä kautta myös elektrolyyttejä poistuu elimistöstä runsaasti hikoilun myötä. Tilannetta lähdetään korjaamaan siis lisäämällä elektrolyyttien syöttömäärää. Cee on saanutkin niitä alle suositusannoksen, joten vaaraa yliannostuksesta ei ole. Elektrolyyttivalmiste vaihtuu myös vähän tiukempaan tavaraan, jossa on mukana C-vitamiinilisä. C-vitamiini edesauttaa kaliumin imeytymistä.

Equine Products Restore-Lyte

Kolmantena Ceelle muutoksia aiheuttavana asiana verikokeissa oli neutrofiilien ja lymfosyyttien (molemmat valkosoluja) suhteellinen jakauma. Jakauman tulisi olla 60:40 – jos tästä on poikkeamia kumpaan tahansa suuntaan, kertoo se terveydellisistä ongelmista. Neutrofiilien ja lymfosyyttien suhdetta on yleisesti käytetty hevosen terveydentilan seurantaan. Ceellä jakauma oli 70:30.

Jos suhdeluku on vastakkainen (40:60) on kyseessä jonkinlainen akuutti stressi tai sairaustila, jonka yleensä aiheuttaa virus, kiputila, lihasongelma (tying up) tai matkustaminen. Jos suhdeluku muuttuu 70:30 tai 80:20 on se merkki kroonisesta stressistä, joka vaikuttaa suorituskykyyn. Yleisesti ottaen, jos suhdeluku on suurempi kuin 3:1 (75:25) hevonen ei voi hyvin, eikä yleensä parane ilman kilpailutaukoa, lepoa ja hoitoa. Sitkeä krooninen stressitila aiheuttaa sen, että lymfosyytit eivät uudistu hoidon myötä ja hevonen ei saavuta kykyjään vastaavaa tasoa. (1)

Neutrofiilit ovat puolustusjärjestelmän nopeasti reagoivia soluja (reagointiaika alle 4 tuntia ärsykkeeseen). Neutrofiilien tarkoitus on poistaa elimistöstä tunkeutujat ja puhdistaa elimistö nopeasti. Virustartunnoissa neutrofiilien määrä nousee nopeasti, kuten myös akuuteissa stressitilanteissa (esim. tulehdukset tai kuljetus).

Lymfosyyttien tehtävänä on tuottaa vasta-aineita ja ne kantavat mukanaan immuunipuolustuksen proteiineja. Nämä solut vähenevät jatkuvan stressin myötä – stressaavia tilanteita hevosella voivat olla mm. vamma, matkustaminen, hermostuttava tilanteet ja ylirasitus.

Ceellä neutrofiilien määrä oli raja-arvoissa eli 3.3, kun raja-arvot ovat 2.6 – 5.5. Lymfosyyttien määrä oli aivan alarajalla eli 1.4, kun hevosilla raja-arvot ovat 1.4 – 4.8. Ceellä tämä vinoutunut jakauma pyritään korjaamaan kevyemmällä kolmen viikon treenijaksolla, joka alkaa olla päätöksessään. TässäKIN huomaa sen, että kannattaa uskoa ammattilaisia. Hieroja sanoi jo jonkin aikaa sitten, että pitää muistaa myös lepo…

Ps. Nämä kaikki tulkinnat – syyt, seuraukset ja korjaukset – ovat omiani, enkä ole lääketieteen tai ravitsemustieteen ammattilainen. Kiva jos pidit lukemastasi, mutta konsultoi aina ammattilaista, jos hevosellasi on verikokeissa samanlaisia tai saman tyyppisiä arvoja.

Lähteet:

Karhunen Johanna & Kosonen Riikka, Verinäytteiden tulkinta ja hyödyntäminen kilpahevosten valmennuksessa 2011, Savonia-amk

Movet Oy, http://www.movet.fi

Luontoäidin hevoset, http://www.luontoaidinhevoset.fi

Toivepostaus: Lastauskoulussa

6 May

Vuosi sitten käytiin starttaamassa pitkästä aikaa kisoissa oman tallin ulkopuolella. Oma trailerikin oltiin saatu vasta alkuvuodesta, eikä oltu ehditty (tekosyy) käydä ajelulla ennen kisoja. Kotona Cee meni mukavasti koppiin, olihan siellä kaverikin odottamassa. Kisapaikalla sitä lastattiin yli tunti ja viimein liinojen avustuksella.

Nyt kun oma traileri oli hommattu, niin oli huomattavan paljon helpompaa alkaa harjoitella. Harjoitukset viriteltiinkin tulille aika pian kisojen jälkeen. Luin jonkun artikkelin tai opuksen – harjoiteltiin niillä neuvoilla. Katsoin jonkun videon – harjoiteltiin niillä neuvoilla. Kaverilla oli toiminut feromoni – harjoiteltiin sen avulla. Taisi olla 15 itsenäistä harjoituskertaa kun tajusin, että omin neuvoin tästä ei vaan tule mitään.

Niinpä pyysin avuksi Mervin Horse&Power Trainingistä. Ensimmäisellä kerralla olin itse porkkanan syöttäjän roolissa ja hyvä niin. Cee esitti kaikki kevätjuhlaliikkeensä mitkä tiesi. Ekalla kerralla totuteltiinkin vain takaa tulevaan paineeseen – tätä en ollut opettanut Ceelle vielä ollenkaan. Edestä päin tulevan paineen kanssa se osasi toimia.

Varusteet hevoselle: naruriimu, pitkä koulutusköysi ja jalkoihin sellaiset suojat että se voi liikkua (ei kuljetussuojia)

Varusteet kouluttajille: pieniä porkkananpaloja koppiin, pitkä juoksutuspiiska takaa ohjaavalle, hyvät hanskat luukulla seisojalle 🙂

Kuvassa nahkariimu, oikeasti käytetään naruriimua.
Nahkariimua käytetään kuljetuksessa.

Idea lyhykäisyydessään menee niin, että hevosen pää ohjataan kohti traileria. Vain yksi paine kerrallaan eli jos edestä ohjataan, ei takaa tule painetta. Jos takaa paineistetaan, ei edestä saa olla vetoa. Aina kun hevonen menee askeleenkin oikeaan suuntaan, heti paine pois ja runsaat kehut. Taaksepäin ei saa tulla, silloin paine palaa (takaapäin tuleva paine).

Takaapäin tuleva paine ei tarkoita, että hevoseen koskettaisiin raipalla. Juoksutuspiiskaa käytetään aluksi sen takia, että sen liikkeen hevonen näkee ja kokee paineena. Piiskaa heilutetaan hitaassa temmossa ylös-alas sivusuunnassa, samalla kun naksutetaan kielellä. Tämä siis ohjaa hevosta eteenpäin, pois paineesta. Heti kun toivottu eteenpäin menevä liike saavutetaan, piiska laskee maahan.

Jos hevonen tekee kuten Cee, eli väistää kopin sivulle, se ei haittaa. Luukulla olija varmistaa, että pää on edelleen trailerin siltaa kohden – ei siis anneta hevosen katsoa esimerkiksi autoa kohden tai muualle. Takaa paineistava voi kävellä sivulle päin ja paineistaa sieltä käsin nostamalla piiskaa ylös-alas (ja naksuttamalla). Jos hevonen väistää toiselle puolen koppia, homma toistuu. Ainoastaan menemällä askeleenkin eteenpäin sillalle ja koppia kohden, paine lakkaa.

Luukulla olija seisoo vapaalla hevospaikalla. Näin hän ei hidasta hevosen liikettä mihinkään suuntaan ja voi vapaasti liikkua hevospaikalla edestakaisin. Lisäksi hän saa tukea vapaan hevospaikan takapuomista, jos hevonen on kovin raju alkuun väistellessään takaa tulevaa painetta. Hevonen ei saa päästä vapaaksi vaan luukulla olijan tehtävä on pitää hevosen pää traileria kohden, vaikka sen annetaankin poistua sillalta trailerin sivuun.

Tässä yhdistelmä lastauksista viime vuoden heinäkuun – tämän vuoden tammikuun ajalta. Nimenomaan niitä epäonnistuneita kohtia mukana, joita toivottiin 🙂

Videon viimeinen lastaus on ensimmäinen välitavoite. Siis että hevonen menee sisään ja pysyy siellä. Tämän jälkeen homma jatkuu niin, että aletaan laittaa takapuomia kiinni. Ensin hevosen täytyy sietää kolinaa eikä se saa poistua trailerista vaikka kolisee. Korjaus tehdään aina samalla tavalla – paine takaa (nyt saattaa riittää jo pelkkä naksuttaminen) ja paine poistuu kun hevonen menee takaisin sisään. Kehuja, porkkanoita ja paine pois.

Kun takapuomin saa laittaa kiinni ja hevonen on rauhallinen trailerissa eikä pyri poistumaan, voidaan alkaa harjoitella sillan kiinnilaittamista. Siltaa nostetaan aluksi vain noin 20-30 senttiä, sen verran että hevonen näkee sen nousevan. Rauhassa olevaa hevosta kehutaan ja silta lasketaan. Jos hevonen nojaa takapuomiin, silta ei laske. Vasta kun hevonen on irti takapuomista, silta laskee.

Kun siltaa voi nostella ja laskea, voidaan se laittaa aina silloin tällöin kiinni asti. Ei joka kerta, vaan aina silloin tällöin. Taas sama homma – silta avataan vasta kun hevonen on irti takapuomista. Paras olisi tilanne jossa hevosta voidaan pyytää askel eteenpäin kopissa ja heti kun se ottaa askeleen eteen, silta avataan. Näin hevonen saa palkinnon siitä, että astuu eteenpäin eikä taaksepäin.

Kun tämä on hallussa, voidaan alkaa harjoitella lähettämistä. Tähän riittää avuksi jo pidempi kouluraippa ja naruna voi käyttää pitkää riimunnarua, jonka voi sitoa myös kaulan ympärille. Tai heittää narun hevosen selän päälle. Ja kun tämä on hallussa, voidaan harjoitella lähettämistä kopin ulkopuolelta – siis että lähettäjä seisookin sillan ulkopuolella “piilossa”.

Eka harjoitus lähettämällä. Tehdään töitä vielä pitkällä piiskalla. Hevosesta kiinni pitävä käsi ei saa (saisi) vetää, koska se tuo painetta.

 

 

Lähettämisessä on sama juttu kuin muussakin harjoittelussa. Hevonen ei saa tulla päälle, se ei saa mennä taaksepäin. Paine poistuu kun menee eteenpäin, vaikka nyt tässä vaiheessa painetta pitäisikin tarvita varsin vähän. Paineena käytetään takaapäin tulevaa painetta, on toki huolehdittava että suuntaus toimii edestä. Edestä ei kuitenkaan vedetä vaan ainoastaan ohjataan kohti koppia. Vähä vähältä voi pidentää matkaa josta päästää hevosen itsenäisesti etenemään koppiin. Ainakin niin että voi jäädä itse seisomaan niin ettei tule sillalle ollenkaan.

 

 

Vielä ei olla päästy kokeilemaan näitä oppeja tositoimissa, sillä meidän tie on niin huonossa kunnossa että traileri uppoaa sinne takuuvarmasti. Muutaman henkilöauton tie on jo syönyt. Joka tapauksessa itsellä on ihan eri varmuus siihen, että Cee menee kyllä koppiin.

Ceen sapuskat

30 Apr

Taas on tullut aika laskea Ceen ruokinnan arvot. Ensi kuussa otetaan verikoe, joten on hyvä olla itsellä taustat selvillä, ovat verikokeen arvot sitten mitä ovatkaan. Koska tavoitteena on ihan vain suuntaa-antavat laskelmat, tein ne RaisioAgron Norra menu-laskurilla.

Käyttöaste-valikossa vaihtoehdot ovat: kevyt / kohtalainen / raskas / varsonut tamma. Cee liikkuu kuitenkin hikeen asti useamman kerran viikossa, joten mielestäni kohtalainen on oikea arvio rasitustasosta.

Laskurissa voi antaa omia arvoja tai käyttää vakioarvoja. Heinästä tallensin käytössäni olevan analyysin mukaiset arvot ja annoin laskurin täydentää puuttuvat arvot oletuksilla. Eli heinän arvot eivät ole täsmälleen oikeat – riittävän tarkat kuitenkin kertomaan, että heinä ei todellakaan riitä ruokinnaksi.

Lisäruoat tallensin hyödyntäen laskurin valmiita arvoja. Jos jälleen haluaisi täsmälllisemmän tuloksen, pitäisi kaikki tallentaa käyttäen omia arvoja (Greenline, musta kaura, pellava).

Kuten kuvasta näkyy, Cee saa laskennallisesti juuri ja juuri riittävästi energiaa ja valkuaista (SRV). Heinä ei muuten ole säilörehu vaan kuivaheinä, mutta laskuri antaa sen ainoaksi nimitykseksi säilön.

Lysiini on ehdottoman tärkeä aminohappo ja yleisimmin hevoset saavat sitä liian vähän ravinnosta. Kuvan lysiini-palkki näyttäytyy isona (heinän osuus), mutta heinäanalyysissä ei ollut lysiiniä mukana vaan arvona on käytetty laskennallista arvoa. Niinpä todellinen arvo lienee alhaisempi, kortisen heinän arvo olisi noin 50 g (laskuri antaa oletusarvoillla 58 g), kun tarve olisi 36,5 g.

Ylimääräinen lysiini poistuu virtsan mukana. Lysiinin suhteen ainoa huomioitava seikka onkin, että sitä pitää olla riittävästi, jotta proteiinisynteesi on mahdollinen. Kalsiumin ja fosforin osalta sama juttu heinän suhteen – niitä ei ollut analyysissä mukana ja laskennallisilla arvoilla mennään.

Nina Jaakkola (hevosenruokinta.blogspot.com):
Lopputuloksena tähtään siihen, että hevosen energian saanti on 110-120 % tarpeesta (koska vaikka tarkoitus ei ole kasvattaa läskiä vaan lihasta, niin silti pientä lisäenergiaa tarvitaan lisääntynyttä proteiinisynteesiä varten ja varmistamaan, että mahdollisesti lisääntyvä treeni ei aiheuta painon putoamista) ja valkuaisen saanti mahdollisimman lähellä optimia eli 100 prosenttia tarpeesta tai hieman yli.

Energian saannissa siis voisi olla Ceen tapauksessa vähän lisäämistä (numeroiden valossa). Mutta Cee on ollut virkeä, lähtenyt töihin mielellään, jaksanut tehdä hommia, palautunut hyvin, eikä ole laihtunut. Niinpä näillä ruokinnoillla mennään toistaiseksi. Ostin Ceelle tosin jo St Simon’s ToxVex -nimistä lisäravinnetta, mutta tutustun siihen ajan kanssa ja katsotaan mitä muutoksia tehdään sen myötä.

Aamuruoka:
0,5 litraa Fortinut mustaa kauraa (Tallitukku)
1 litra Sankari-rehua (RaisioAgro)
heinää

Päiväruoka:
heinää

Iltapäiväruoka:
heinää
1 litra Racing Greenlinea turvotettuna (ratsastuksen jälkeen)
vitamiinilisä Greenlinen seassa (tällä hetkellä B-vitamiini)

Iltaruoka:
0,5 litraa mustaa kauraa
1 litra Sankaria
0,5 dl Prima-kivennäistä (RaisioAgro)
1,5 dl pellavarouhetta liotettuna (BlackHorse)
elektrolyyttiä (Equine Products)
leipää, porkkanoita, omenoita, mandariinia, mitä nyt sattuu olemaankaan

Lopputulos: karva kiiltää, Cee on tyytyväisen oloinen, lihaksisto kehittyy ja Cee näyttää aika sporttiselta.