Lauantaipäivä alkoi ihanasti kouluratsastuksella! Silloin kun musiikki sopii ratsukolle ja ratsukon ohjelmaan, kür on mitä hienointa ja tunteita herättävää katsottavaa! Henkilökohtaisesti en pidä siitä, että musiikki vaihtuu liian usein ja yhtä musiikkia tulee siten ehkä vain yhden liikkeen ajan. Vaikka musiikissa olisikin joku ”perusjuttu” taustalla. Toki se ehkä toimii ratsastajalle muistin tukena siinä, mitä liikettä pitäisi tehdä missäkin kohden. Mutta jos ei pysy ihan ohjelman suunnitellussa tahdissa, tulee musiikista häiritsevä eikä esitystä tukeva.
Tuomaristo oli keskenään melko samanmielinen ratsukoiden sijoitusten suhteen. Oma mielipiteeni erosi jonkin verran sijoitusten suhteen. Jälleen kerran pidin itse todella paljon Jeanna Högbergin ja Duendecillo P:n esityksestä. Tuomaristo palkitsi sen 71,975 prosentilla ja sijoitus luokassa oli lopulta neljäs. Jeannan oma kommentti radasta oli: ”It was alright. Could be better, but it was better than yesterday. I was pleased with canter work.” Tässä pätkiä siitä videon muodossa.
Stella Hagelstamin ja New Hill Julitrean esitys oli suorastaan hypnoottista katsottavaa – niin kaunis se oli! Kürin musiikki oli aivan erinomainen ja tuki ohjelmaa niin, että jos itse olisin ollut antamassa taiteellisia pisteitä, ne olisivat olleet huippukorkeat. Tuomaristo palkitsi esityksen 72,300 prosentillä ja sijoitus oli luokassa lopulta kolmas. Stellan kommentti radastaan: ”Ihan hurjan tyytyväinen. Pätkiä joihin olin tyytyväinen ja meni paremmin kuin aikaisemmin. Oli menossa vähän liikaa, että piti himmailla. Rikkeitä sieltä tuli.” Tässä pätkiä ohjelmasta videon muodossa.
Kürin jälkeen nähtiin kouluratsastuksen miniklinikka, jonka vetäjänä oli Dr. Dietrich Plewa. Plewa toimi HIHSissä myös perjantaisen kouluratsastuksen GP-luokan päätuomarina. Ratsastajana klinikassa oli Mikaela Fabricius-Bjerre (ent. Lindh), ratsunaan Skovlunds Gamin G. Klinikan aiheena oli se, mistä pisteet tulevat eri liikkeiden suorituksista. Mikaela esitti Grand Prix Specialin liikkeitä ja Dietrich kertoi aina kunkin liikkeen kohdalla, mitä tuomaristo siinä kohden erityisesti katsoo.
Sisääntulossa arvostetaan kolmitahtista laukkaa, suoruutta ja tasaista kuolaintuntumaa. Sisääntuloa seuraavassa lisätyssä ravissa toivotaan selkeää siirtymää kootusta ravista lisättyyn. Lisäksi tuomarit haluavat nähdä hyvää tasapainoa, selvää yliastuntaa ja ylämäkeen liikkumista, edelleen tasaista kuolaintuntumaa ja hyvää takaosan aktiivisuutta. Sulkutaivutuksessa arvioidaan hevosen taipumista ja tasapainoa. Molempien jalkaparien tulisi astua ristiin ja kootun ravin laadun säilyä läpi koko taituvuslinjan.
Lisätyssä käynnissä rytmi on tärkein, käynnin tulee olla nelitahtinen ja liikkeen tulla koko kropan läpi. Niskassa tulisi olla selkeä venytys ja käynnissä selkeä yliastunta. Lapojen liikkeen tulisi olla vapaata. Lisätyn käynnin lisäksi arvioidaan siirtyminen koottuun käyntiin. Kootusssa käynnissä arvioidaan erityisesti rytmiä ja ylöspäin suuntautumista.
Laukassa liikkeen tulisi suuntautua ylämäkeen ja lisätyssä laukassa tulisi nähdä selkeä liitovaihe. Lisätyssä laukassa painon tulisi olla vielä enemmän takajaloilla. Sulkutaivutus laukassa tulisi olla tasapainoinen, suuntautua jälleen ylämäkeen ja askeleita tulisi olla ohjelmassa vaadittu määrä täsmälleen. Tässä liikkeessä arvioidaan myös laukanvaihdot suunnanmuutoksissa.
Laukanvaihtosarjoissa toivotaan suoruutta, sujuvuutta, hyvää tasapainoa ja vaihtojen puhtautta. Piruetissa tulee esittää 6-8 askelta, painon tulee olla takajaloilla ja takaosan painua alas. Passagessa katsotaan eduksi selkeä vartalon kannattelu, hyvä rytmi, kunnolla ylös nousevat etujalat. Painon tulee olla selkeästi takajaloilla. Piaffessa pitää säilyä selkeä kaksitahtisuus. Klinikka oli mielenkiintoinen, vaikka GPS-taso onkin kaukana omasta tasosta.
Lounaan jälkeen siirryttiinkin GP-luokan 160 senttisten esteiden pariin. Ensimmäinen ratsukko sai yhden virhepisteen enimmäisajan ylityksestä ja nostelikin käsiään, että mitä, mitä. Seuraava ratsukko sai yhden virhepisteen enimmäisajan ylityksestä… Vasta kolmas pääsi virhepisteettömään suoritukseen. Rata oli todella selkeäpiirteinen, mukava ratsastaa – jopa jäädä ratsastelemaan. Radalla ei oltu kikkailtu väleillä tai käännöksillä, vaan huolellisella ratsastuksella pystyi saamaan estevirheettömän suorituksen. Etenemisestä tuli huolehtia, silllä yliaikavirheisiin saattoi sortua helposti. Tarkastin vielä ratapiirroksesta ratamestarin mittaaman tien ja löysin ainoastaan yhden kohdan, jossa tie oli mitattu ”oikaisten”. Se oli 11 – 12 väli. Siitä saattoi helposti saada ne yliaikavirheitä aiheuttavat lisähetket.
Juulin nollarata ja pääsy uusintaan sai aikaan aivan mahdottomat suosionosoitukset! Itselläkin ihan vähän kostui silmäkulma, niin hieno hetki se oli. Tässä Juulin perusrata.
Mielenkiintoinen episodi tapahtui ennen lanaustaukoa. Yhden okserin takapuomi oli toinen pää maassa, sillä kannatin puuttui. Tuomaristo yritti keskeyttää ratsastajan suorituksen, mutta liian myöhään. Ratsukko päätti hypätä siitä huolimatta, että takapuomi olikin poikittain. En olisi halunnut olla ratahenkilökunnan jäsenenä tuolla hetkellä!
Juulin uusintarata tuotti 4 vp. Alla Juulin uusinta videona. Pettymyksen huokaus oli valtava, koko halli huokaisi. Juulin sijoitus oli loppujen lopuksi kuudes ja tästä yleisö oli suorastaan hurmaantunut.
Philipp Weishaupt kertoi, että voitto oli hänen tammansa ansiota, joka on niin esteviisas, että sillä voi oikoa kulmissa ja tamma hoitaa työnsä ratsastajan oikomisista huolimatta. ”Ehdottomasti paras hevonen voitti tänään”, hän totesi. Se on hänen mielestään superstara – oltiin sitten isolla nurmikentällä tai ahtaassa hallissa, hevonen on aina yhtä hyvä.
Asathir-tamman omistaa hänen hyvä ystävänsä. Hänen onnekseen ystävä on kovin kiireinen töidensä kanssa ja sen vuoksi hän saa ratsastaa tammaa. Philipp totesi vielä loppuun, että tämän tunteen takia (joka tulee tämän tamman kanssa) jaksaa tehdä töitä joka päivä. Hän arveli, että maailmancupin rata tulee olemaan suurempi ja teknisempi, eikä ehkä näin aikapainotteinen kuin tämän päivän rata.
Anna-Julia Kontiolla on vasta 4 kuukautta takana Ornellaian kanssa ja heidän yhteisen suhteensa eteen on tehty paljon töitä. Tämä oli vasta ratsukon toinen viiden tähden rata ja Juuli oli hyvin tyytyväinen uusintaan, vaikka ratsastikin sen varmistellen. Puomin pudotus todennäköisesti johtui siitä, että hän jo käänsi seuraavalle linjalle ja Ornellaia kääntyi vartalostaan vähän kyljelleen. Juulin kommentti radasta oli: ”Olin tosi tyytyväinen, kaikki meni suunnitelmien mukaan. Ei isompia vaikeuksia.”
150 cm luokan rata oli erikoinen – esteet sijaitsivat areenan kummassakin päässä ja keskellä oli tyhjää tilaa, jota laukattiin kovaa vauhtia ristiin rastiin. Itse pidin tästä rataratkaisusta enemmän kuin sellaisesta, jossa vaan käännellään tiukkoja käännöksiä. Hevoset näyttivät innostuvan isosta laukkaamisesta niin paljon, että viimeisen esteen jälkeen pysäyttäminen oli vähän haastavampi homma.
Luokassa ainoa sijoittunut suomalainen oli jälleen! Sanna Backlund Zorro H:lla! Sanna on todella kovassa vedossa!
Loppuillasta päästiin HIHSissä uuden lajin pariin eli Indoor Eventingiin! Ratapiirros oli aika mielenkiintoinen. Se herätti hikikarpaloita ainakin omalle otsalleni ja mietinkin että miten tämä rata on oikein tarkoitus ratsastaa. Piirroksen perusteella 3-4 väli ja 5-6 väli olisi tarkoitus mennä ”pitkää tietä” ja laukata näissä väleissä niin paljon kuin lähtee.
Indoor Eventing -ratapiirros, Aki Karhapää (HIHS).
Kansallisilla ratsukoilla oli siinä mielessä etulyöntiasema, että heillä oli käytössään omat hevosensa. Kansainvälisillä ratsastajilla taas oli käytössä lainahevoset, joilla he olivat ratsastaneet enemmän tai vähemmän aikaa sitten, lyhyemmän tai pidemmän aikaa. Aki Karhapään esitellessä rataa kävi ilmi, että oma päättelyni laukkaosuuksista piti paikkansa.
Tässä videossa lyhyt alustus ja perään Sanna Siltakorpi & FF Pacemaker -ratsukon suoritus. Sanna tuli luokassa toiseksi.
Luokan voitti Elmo Jankari – Evyta ja yleisöäänestyksen voitti Axel Lindberg – My Laptop (koska Håkanin sanoin Elmo ei voi voittaa molempia palkintoja). Tässä Elmon rata videona.
Ja tänään exposta sitten löytyi ne kuolaimet! Cee sai Beris Prime Loose Ring Supersoft -kuolaimet.
Prime kuolaimien uusi ja hyvin, hyvin erityinen suuosa määrittää kuolaimille ihan uudenlaisen standardin ja kommunikointitavan hevosen ja ratsastajan välille. Suuosaa voisi kuvailla vaikka hieman vahakumimaiseksi, koska se on niin äärimmäisen pehmeä ja notkea. Prime kuolaimien suuosan paine jakautuu uskomattoman tasaisesti hevosen kielelle ja hammaslomaan, joten kuolain on anatomisesti lähes täydellinen. Suuosaan kiinni integroidut ”valetut” soikeanmuotoiset kuolaintutit tukevat hyvin sivuttaissuuntaisia ohjasapuja sekä estävät hevosen suupielien ja huulien turhaa venymistä.
Jännittävää nähdä mitä Cee niistä tykkää! Kuolainten hinta oli 85,90 eli ihan normihinta. Näissä säästi vain mahdolliset postikulut plus tietysti pystyi niitä hypistelemään käsissään.
Mutta nyt nukkumaan ja latautumaan huomiseen! Heippa!
Aikuisratsastaja 
Jätä kommentti