Perjantainen HIHS-päiväni alkoi hienosti suomalaisvoitolla! Sanna Backlund – Zorro H veivät voiton nopealla ratsastuksella ja puhtaalla suorituksella. Voitolla hän kuittasi 1 750 euron palkintopotin 140 cm luokassa. Sannan kausi on ollut kyllä todella tasaista ja hienoa suorittamista!
”Mun hevonen on ollut hyvässä vedossa jo pidemmän aikaa”, totesi Sanna. Tosin hän totesi samaan hengenvetoon, että kovimmille kansainvälisille vastustajille tämä oli vasta verryttelyluokka. Kysyin Sannalta, miten Zorro hoidetaan tässä välissä, kun poikkeuksellisesti hypätään toinen luokka samana päivänä. Hän kertoi, että samalla tavalla kuin jos oltaisiin hypätty vain tämä luokka. Jalat kylmätään ja hevonen jäähdytellään sekä hoidetaan.
Kun on aika alkaa verrytellä toiseen luokkaan, hevonen ”kaivetaan uudelleen esille”. Samaan tapaan kuin miten tehtäisiin, jos kyseessä olisi päivän ensimmäinen luokka. Sanna oli luottavainen sen suhteen, että Zorro tulisi hyppäämään toisen luokan yhtä hyvin kuin suoritti ensimmäisenkin luokan. Sanna sanoikin, että: ”Se on sellainen työmyyrä, että se vaan ajattelee, että aha, taas mennään”.
Sanna hyppää tämän vuoden HIHSissä kaikki muut luokat paitsi GP:n. Suomessa hypätään enimmäkseen kahden tähden tasoa, joten halliolosuhteet ja viiden tähden taso tuovat HIHS-ratoihin niin paljon vaikeutta verrattuna kauden muihin ratoihin, että tänä vuonna ei ollut realistista lähteä edes unelmoimaan GP:stä. Hän totesikin, että riittää kun tuot hevosen yhden kerran sellaiselle radalle, johon se ei ole valmis ja radalla tulee iso epäonnistuminen, että sitä korjataankin sitten pitkään. Sekä Sanna että Zorro tarvitsevat lisää tämän tason ratoja alle ennen GP-starttia. Ensi vuonna hänen toiveenaan on hypätä GP-luokkakin täällä Suomessa – toivotetaan menestystä treeneihin GP:tä kohti!
Grand Prix de Dressage -luokassa nähtiin taidokasta ratsastusta. Eniten odotin tässä luokassa suomalaisista Stella Hagelstamin rataa. Kansainvälisistä tähdistä kiinnosti tietysti Jeanna Högberg Peikolla ❤ sekä japanilainen Hiroyuki Kitahara. Kitahara ratsasti Huracanilla – hevosella jonka hän osti Henri Ruosteelta. Ruoste myös valmentaa Kitaharaa kohti Tokion olympialaisia. Mielenkiintoista oli siis nähdä radalla sekä valmentaja että valmennettava. Kitaharan rata valitettavasti katkesi siihen, että Huracan nousi pystyyn ja tuomari keskeytti suorituksen.
Aika monella tuli pieniä rikkoja siellä täällä – säikähdyksiä, vaihtosarjassa vain etujalat vaihtoivat tai vaihto ei ylipäätään onnistunut tai hevonen ymmärsi ratsastajan avut väärin. Mielenkiintoista oli myös nähdä, että yksi ratsastaja ratsasti kankiohja aivan löysänä. Eniten mieleen jäivät kuitenkin ehdottomasti Peikon korvat! Korvilla tai hienoilla askelilla ylipäätään irtosi prosentteja 68,369. Alla lyhyt videonpätkä Peikosta.
Voiton vei kuitenkin Emma Kanerva Dambaculla. Voittajahaastattelussa Emma kertoi, että kyseessä oli ensimmäinen kerta ikinä, kun hän ratsasti HIHSissä. Viimeksi hän on kilpaillut Suomessa ylipäätään pohjoismaiden mestaruuksissa vuosia sitten. Emma kertoi, että Dambaculla on meneillään ensimmäinen kausi GP-tasolla ja he saivatkin tänään parhaat prosenttinsa ikinä (71,847) tällä tasolla.
Käytössä oli myös Spectator Judging -appi ja yleisö palkitsi ratsukon 68,005 prosentilla. Emma oli kysyttäessä varsin tyytyväinen suoritukseensa, sillä hevonen oli tänään hieman jännittynyt, varsinkin lyhyellä sivulla.
Eventing Team Finlandin lehdistötilaisuudessa saatiin kuulla Pauliina Swindellsin, Sanna Siltakorven ja Elmo Jankarin mietteitä kenttäratsastuksesta. Aluksi kuultiin kuitenkin heidän ajatuksiaan suomenhevosella ratsastamisesta illan Legendat radalla -kilpailussa. Sanna arveli että verryttelyssä tulee kiinnittää erityishuomiota laukkaan, joka on pienempi kuin puoliverisellä. Pauliina kertoi odottavansa illan kisaa innoissaan, osittain koska he ovat kaikki niin kilpailuhenkisiä. Elmo kertoi luvanneensa osallistua kisaan, mutta ei luvannut olevansa enää hengissä lauantai-illan Indoor Eventing -kisassa.
Entä sitten Tokio? Kuusi parasta joukkuetta sai paikan kenttäjoukkuekilpailuun olympialaisiin maailmanmestaruuksista. Kaksi maapaikkaa jaetaan vielä euroopanmestaruuksista niille maille, jotka eivät saaneet MM:stä paikkoja. Jotta Suomen joukkue saa paikan olympialaisiin, pitää EM:ssä onnistua täydellisesti. Pauliina nostikin esille sen, että omistajat voisivat tarjota aktiivisemmin hevosiaan ratsastettavaksi ja kilpailtavaksi. Näin ratsastajat pystyisivät harjoittelemaan enemmän ja tuloksetkin sitä myötä paremmiksi.
Sanna kertoi maastoestekokeeseen valmistautumisesta, että hän kiertää radan moneen kertaan. Vielä kilpailun aamuna hän kiertää sen yksin. Elmo totesi, että parhaiten voi valmistautua kisaan sillä, että kilpailee ylipäätään sillä tasolla, missä taidot ovat, eikä osallistu liian vaativiin luokkiin. Tällöin itsekin voi olla varmempi ja rennompi suorituksen aikana. Pauliina kertoi käyttäneensä henkistä valmennusta apuna valmistautumiseen, sekä kuntosalitreeniä fyysisen kunnon parantamiseen. Hänellä on sen verran vähän hevosia käytössään, että hän joutuu huolehtimaan ratsastuskunnostaan toisin tavoin kuin sellainen, jolla on useita hevosia. Kaikki kolme kertoivat vielä lopuksi valinneensa kenttäratsastuksen lajikseen juuri maastoestekokeen vuoksi.
Ilta jatkui 145 cm luokalla. Tässä luokassa eniten odotin Anna-Julia Kontion ja Fardonin rataa. Tietenkin myös päivän 140 cm luokan voittanut Sanna Backlund Zorro H:lla kiinnosti. Miten hevonen oli palautunut toiseen luokkaan ja virittäytynyt muutaman tunnin tauon jälkeen uudelleen.
Luokka alkoi hienosti puhtaalla suorituksella. Ensimmäinen ratsukko kolhaisi HIHS-muuria, toinen pudotti… ja niin pudotti Zorrokin. Radan vaikein este ilman epäilystä oli muuri yhden askeleen sarjan jälkeen suhteutetulla välilä. Ehkä vaikeutta lisäsi vielä muurin kaarevuus, jolloin hevosten oli vaikea arvioida ponnistuspaikkaa. Alla video Sannan ja Zorron suorituksesta.
Juulin kohtaloksi sen sijaan koitui kaksoissarjan A-osa. Alla video radasta Fardonin kanssa.
Nuorten estehevosten miniklinikassa esiintyi torstaisen Talent of the Year -kilpailun nuoria hevosia. Daan Nanning kertoi, että laukka ja sen tasapaino ovat estehevosessa tärkein asia. Laukan kautta aikaansaadaan myös parempi ratsastettavuus. Toisena tärkeänä ominaisuutena on ”kevytjalkaisuus” eli nopea ponnistus esteellä. Varovaisuus on kolmas asia ja nykyisillä radoiilla ihan ehdoton. Viimeisenä muttei vähäisimpänä tulee skouppi eli miten hevonen suorittaa hypyn. Tuomarin on vaikea arvioida maasta skouppia, sen tuntee ratsastaja selkään. Se kuvastaa paitsi hevosen kykyä, myös sen halukkuutta hypätä. Jotkut hevoset hyppäävät yli omien kykyjensä.
Klinikkaan osallistuivat Nora Forstén ja Semper Fi (5v), Helena Wist ja Samurai (6v) sekä Marika Rättö ja Stellaria (7v).
5-vuotias: Moderni, hyvän kokoinen ja hyvärakenteinen hevonen. Kevyt suusta ja hyvä jalalle. ”Spookaavat hevoset ovat yleensä hyviä hyppääjiä.” Nopea hyppy. Erittäin ratsastettava hevonen.
6-vuotias: Kevytjalkainen, helposti liikkuva. Takaa laukassa matala, mikä ei kerro mitään laukan voimasta, enemmänkin siitä, että hevonen on nopea. Hyvä kuolaintuntuma ja kevyt edestä. Pyrkii hyvin esteelle. Oppii virheistään. Hyvä estetekniikka, avaa hyvin takaa. Erittäin lahjakas.
7-vuotias: Verevä hevonen, taistelija. Lyhyt laukka sileällä, mutta pitenee hypätessä. Hyvä estetekniikka, avaa hyvin takaa. Hyvä hyppy. Tämä hevonen voitti torstaisen Talent of the Year -tittelin.
Ostoslistalla exposta oli Ceelle uudet muovikuolaimet ja itselle mahdollisesti toppatakki. Perjantaita voi todella suositella HIHSin ostospäiväksi, sillä expossa oli yhden aikaan jopa autiota. Kuolainten osalta pettymys oli aika suuri, sillä aika harvalla oli kuolaimia tarjolla, saatikka muovisia. Kaikkia muovisia olin jo ehtinyt aiemmin ”hiplailla”. Eli kuolaimia ei lähtenyt mukaan ainakaan vielä perjantaina. Mutta onhan tässä vielä kaksi hyvää ostospäivää jäljellä!
Kaikkien päivien kaikki lähtölistat ja tulokset löydät täältä.
Aikuisratsastaja 
Jätä kommentti