Kulunut talvi on ollut aivan mahtava meille ulkokenttien kuluttajille. Ollaan saatu nauttia kunnon talvesta ja lumesta, mikä on mahdollistanut täysipainoisen treenaamisen talven läpi. Vielä on tietysti sulaan kenttään aikaa ja jäätikkökausikin siihen todennäköisesti mahtuu väliin, mutta jo tässä vaiheessa voi sanoa fiilisten olevan ihan erilaiset kuin vuosi sitten. Melko katkoton treenikausi nimittäin näkyy tekemisen helppoudessa!
Tammikuun treenit jakautuivat näin:
– valmennus, kouluratsastus 3 kertaa
– valmennus, esteratsastus 4 kertaa
– omat koulutreenit 10 kertaa
– omat puomi/kavaletti/estetreenit 3 kertaa
– maastoilua, ilman satulaa ratsastelua, talutusta, juoksutusta 8 kertaa
– täysin vapaa 3 päivää
Ceellähän on edessä pohjalliset, joten lumi on sitten jonkin verran liukas alusta. Cee on myös itse varovainen eli vähän liikkeessä näkyy se, ettei se oikein uskalla ”antaa mennä”. Siitäkin huolimatta, erityisesti laukka on parantunut tämän talven aikana huimasti. Tämän näkee sekä vastalaukan laadussa että keskilaukan parantuneena muotona. Myös siirtymissä alkaa olla hyvää laatua koko ajan.
Itse opin tammikuussa ainakin yhden jutun. Jos vasempaan kierrokseen kaarteessa tuntuu siltä, että oikea etujalka luisuu alta (pohjallinen), niin todennäköisesti oikea lapa on pullahtanut ulos. Sen kun korjaa suoristamalla ja tuomalla ulkolapaa sisäänpäin, niin oikea etujalka ei luisu alta. Niin yksinkertaista kun sen hoksaa!
Kaikista paras treeni oli ehdottomasti tammikuun viimeisen päivän oma koulutreeni. Silloin puolet ajasta tein kentällä uralla ja puolet ajasta hangessa kentän keskellä. Cee joutui ponnistelemaan vähän enemmän ja silloin se on aina todella hieno. Helposti se (ja ratsastaja) jää vain fiilistelemään ”ihan kiva” -olotilaan, mutta tuona päivänä molemmat tsempattiin.
Tammikuu oli ehdottomasti hyvä treenikuu!
Aikuisratsastaja 
Jätä kommentti